. Otava 2015.
Pitkin Helsinkiä 1920-luvulla
Käärmeitten pesä kuvaa kesää vuonna 1921 Helsingissä. Suomi on juuri itsenäistynyt, Venäjällä on vielä tietynlaista kuohuntaa, punaisia ja vakoojia jahdataan edelleen, kieltolaki kurittaa viinan juojia ja työllistää poliisia.
Sisäministeriössä työskentelevä lainopiskelija Karl Axel Björk toimii myös salapoliisina ja avustaa poliisia. Rikkaita iäkkäitä ihmisiä kuolee Helsingissä, uusia testamentteja ilmaantuu, koruja katoaa, ja sukulaiset alkavat epäillä kuolemien luonnollisuutta. Tutkijamme Björk saa toimeksiannon.
Tässä kirjassa on valtavasti henkilöitä, lähes 100. Kirjassa kuljetaan pitkin 1920-luvun Helsinkiä, Kruununhakaa, Punavuorta ja Kalliota. Kansien sisäsivuille on painettu tuon ajan Helsingin keskustan kartat ja merkitty keskeiset tapahtumapaikat. Niinpä siellä voi kulkea Björkin mukana Kalliosta Kruununhaan kautta Punavuoreen ja päinvastoin. Käärmeitten pesä kuvaa tarkasti näitä Helsingin paikkoja.
Jollain tavalla ajankohtaiselta tuntui lukea Helsingissä tuolloin siinneestä yli-ihmisopista, rotuopista ja uskonnollissävyisistä yhdistyksistä, jotka noita oppeja levittivät. Kansalaissota oli vielä niin lähellä, että ihmiset liikkuivat aseet käsissä ja noita aseita myös herkästi käytettiin. Monille oli päivänselvää, että esimerkiksi kommunisteiksi epäillyt olivat ampujille sopivaa riistaa.
Eli vaikka edellinen sota oli vasta käyty, ilmassa väreilee uhka seuraavasta voimainkoitoksesta. Luokkaristiriidat kytevät pinnan alla eikä Suomen asema itsenäisenä valtiona ole vielä kovin tukevalla pohjalla. Kieltolaki aiheuttaa omat ongelmansa, poliiseja hälytetään viinatrokareiden perään.
Käärmeitten pesä on mielenkiintoinen pala Helsingin keskustan historiaa.
Ritva Sorvali