. Wsoy 2014.
Pikkukaupungin helteinen murhamysteeri
Ihan selvästi ollaan Joensuussa, keskellä kaupunkia on saari uimarantoineen, Helsinkiin mennään junalla Imatran ja Kouvolan kautta. Tässä helteisessä pikkukaupungissa juuri omakotitalonsa myynyt nainen pääsee päivistään ja rahoistaan kylmäverisen tappajan kynsissä. Tämä kaikki heti kirjan alussa
Hanna on lomaileva poliisi, mutta koska asuu lähellä, kutsutaan rikospaikalle. Niinpä hän ryhtyy ajattelemaan asiaa. Hän löhöää pihalla ja miettii. Tytär surffailee netissä, etsii kumppaneita ruokayritykseensä. Ja eikös siellä joku nuorehko Jukka olekin juuri saanut perinnön, jonka haluasi sijoittaa.
Tuula-Liina Varis kuvaa vuoroin helteistä Joensuuta ja vuoroin rikospaikalta oitis häipynyttä Juhaa, joka matkustaa Helsinkiin ja joutuu siellä heti sikäläisten naisten piirittämäksi. Juhan kuva laajenee, kun kirjailija kuvaa hänen taustaansa, lapsuuttaan, nuoruuttaan ja nykyistä tilannettaan kasvinsiskonsa asuinkumppanina.
Juhan ristiriitainen suhde naisiin tulee hyvin esille. Hän haluaa ihailua, mutta samalla hän tavallaan inhoaa tietyntyyppisiä naisia. Hänen pitää koko ajan ikään kuin esittää jotain roolia, lunastaa oikeus olemassaoloonsa. Hänen naisensa ovat tavallaan osittain hänen äitejään, ja äitiin hänellä on viharakkaussuhde.
Juha lienee jonkin sortin narsisti ellei psykopaatti. Hän ei tunne katumusta tekonsa tai tekojensa takia vaan hänen mielestään kyseinen nainen ansaitsi kohtalonsa.
Rikospaikan tienoo tulee esille, kun haastatellaan ihmisiä, ja nämä tulevat kertomaan poliisi-Hannalle oivalluksistaan. Hanna on poliisiporukan aivot, Hannan kautta asia etenee. Kun asiat hoidetaan suunnitellusti, ei tarvitse juosta peräkkäin, ei kaahailla ympäriinsä renkaat ulvoen, voi istua kaikessa rauhassa Joensuun asemalla junaa odottamassa.
Tässä pienoisromaanissa palaset loksahtelevat yksitellen kohdalleen. Kaikki on hyvin perusteltua, lukijalle jää tilaa jatkaa tarinaa omassa päässään, kirjan henkilöt jäävät tapahtumien jälkeen jatkamaan omaa elämäänsä parhaan ymmärryksensä mukaan.
Ritva Sorvali