Syyskuun aihe jatkunee lokakuun kirjassa

Syyskuun aihe jatkunee lokakuun kirjassa

JP Koskinen, Syyskuun surmanloukku. CrimeTime 2023.

Syyskuun surmanloukussa JP Koskinen tutkii isien ja poikien välejä. Salapoliisikaksikko Kalevi Arosuo ja Juho Tulikoski saa toimeksiannon isältä, joka ilmeisesti pelkää ainoaa poikaansa. Isä vaikuttaa oudolta, ja kun pojastakin myöhemmin saadaan jotain hajua, ei tämäkään ihan tavallinen ole.

Salapoliisikaksikon yhteistyö poliisi Lepistön kanssa tiivistyy. Johtuuko se siitä, että Lepistökin on jäämässä eläkkeelle ja on hieman pehmennyt. Joka tapauksessa Arosuo ottaa Lepistöön yhteyttä useampaan kertaan tai tämä Arosuohon.

Kirjan päähenkilö Juho Tulikoski tutkii omia aikojaan myös äitinsä kuolemaa ja sukunsa muitakin outoja asioita. Häntä auttaa lähellä asuva kampaaja Heli. Heli on aikaansaapa nainen, jolla on auto. Helin autolla körötellään myös rikollisia varjostamassa.

JP Koskisen kuukausikirjoissa ollaan pääosin Hämeenlinnan keskustassa, usein kävellään, kun kohteeseen on niin lyhyt matka. Elokuvateatteri on aivan lähellä, pieni pubi myös. Mutta ne joita pitää varjostaa tai haastatella, ovat yleensä automatkan päässä.

Mielestäni oli hyvä, että syyskuun kirjassa ei ole keskiajan tasoa. On vain salaperäinen nainen, jonka tekemisiä Koskinen kuvaa. Nainen ilmaantuu loppukahinoihin, mutta jatkuvatko loppukahinat vielä lokakuun kirjassa. Moni asia jää nimittäin auki, eikä sekään mitä kartanossa oikein tapahtui, minulle täysin selvinnyt.

Jonkin verran JP Koskinen kuljettaa mukana Hämeenlinnan politiikkaa, kaavoitusta, virkamiesten touhuja. Myös valtakunnan politiikka vilahtelee. Esimerkiksi Tampereen ajama oikoratahanke ei ota Hämeenlinnassa tulta, sillä Hämeenlinna ei osuisi tuon radan varrelle vaan jäisi sivuun.

Jotain uutta tulee varmaan vastaan lokakuun kirjassa, sillä Juho Tulikoski ottaa ohjat etsiväfirmassa. Miten Juho firmaa luotsaa, siitä saamme lukea vielä neljässä kirjassa, jos JP Koskinen meinaa viedä Murhan vuosi sarjan loppuun. Jotain uutta tarvittaisiin, sillä etsivien työ ja sanailu on tavallaan polkenut paikallaan jo useamman kirjan ajan.

Ritva Sorvali

Ritva Sorvali

Vastaa