Qiu Xiaolong, Musta sydän

. Otava 2007

Shanghaissa panostetaan kulttuurihistoriaan ja vanhoihin taloihin

Kirjailija Qui Ziaolong on syntynyt Shanghaissa Kiinassa ja kuvaa dekkareissaan nyky-Shanghaita. Viimeiset parikymmentä vuotta kirjailija on asunut Amerikassa ja kirjoittaa englanniksi. Kuten kirjojensa päätutkija ylikomisario Chen Cao myös kirjailija Qui on erityisen kiinnostunut kirjallisuudesta ja kielistä ja opettaakin niitä Amerikassa.

Musta sydän kuvaa murhatutkimusta nyky-Shanghaissa. Iäkäs kirjailijatar löydetään murhattuna. Kun hänen taustaansa pengotaan, käy ilmi että hän on osallistunut kulttuurivallankumoukseen ja punakaartin toimintaan. Menneisyys on katkera asia monelle kiinalaiselle, ja kulttuurivallankumouksen aikaisista toimista kannetaan kaunaa. Kuka on leimattu mitenkin mustaksi, kuka punaiseksi ja milloin osat ovatkaan vaihtuneet.

Qui kuvaa läheltä tavallista elämää. Ihmiset asuvat ahtaasti, samassa huoneen asunnossa kolmekin perhettä. Yhteiskeittiö on kovassa käytössä ja vaatii sopeutumista, pesulla käydään pihan altaalla. Samalla toisaalla rakennetaan uutta ja uljasta Shanghaita. Tosin sikäläiset liikemiehet ovat keksineet, että kulttuurihistoria on se, jolla lyödään rahoiksi tulevaisuudessa. He ovat oivaltaneet, että nouseva keskiluokka haluaa nostalgiaa ja että se haluaa erityisesti 1930-luvun säihkettä. Niinpä tuon ajan taloja ryhdytään kunnostamaan uuteen uskoon.

Kirjallisuus kulkee läpi Quin romaanin. Ylikomisario Chen Cao siteeraa milloin minkäkin Kiinan viisaan ajatuksia. Luonnonkuvilla niissä kerrotaan esimerkiksi poliittisesta ilmapiiristä: En tiedä mihin suuntaan tuuli puhaltaa. Jos vesi on liian kirkasta, lampeen ei jää ainoatakaan kalaa. Katso isännän kasvoja ennen kuin potkaiset koiraa. Lu-vuorten todellista hahmoa on mahdoton nähdä, jos itse on vuorilla. Kun padan alla on tarpeeksi tulta, sianpää kypsyy juuri sellaiseksi kuin pitääkin.

Muutenkin kansansanonnat värittävät puheenparsia. Sellaiset kuin, että on asioita voita voi tehdä ja asioita joita ei voi tehdä ja että ilmaista lounasta ei olekaan, tuntuvat hyvin tutuilta. Asioita hoidetaan suhteilla, puhu sinä minun puolestani tässä asiassa, niin minä puolestani muistan sinua siinä sinun asiassasi. Näin se menee ja erityisesti näin se menee, kun on kyse tonttikaupoista ja kaupunkisuunnittelusta. Kun jokin murhatutkimus rupeaa haiskahtamaan poliittiselta, ryhdytään poliisilta vaatimaan nopeita tuloksia.

Musta sydän on oivallinen ikkuna kiinalaisuuteen. Se näyttää kansan syvien rivien arjen ja välähdyksiä uusrikkaiden elämästä. Sosialismin tilalle on tullut raha, sillä mitataan kaikki. Tosin osa ihmisistä elää vielä vanhassa työkulttuurissa ja arvomaailmassa. Osa on lähtenyt juoksemaan rahan perässä. Nämä molemmat elämäntyylit elävät rinnakkain ikään kuin valittavina.

Kirjallisuus tuo elämään syvyyttä ja perspektiiviä. Se on myös oivallinen apu murhatutkimuksissa, joissa kirjallisuuden opettama ihmistuntemus on tärkeä väline tutkijan työkalupakissa.

Ritva Sorvali