Matti Laine, Sivukuja

. Gummerus 2009.

Sivukujassa välityön sivumaku

Matti Laineen toinen dekkari Sivukuja tuntuu nimensä mukaisesti kulkevankin hieman sivupoluilla. En suoraan sanoen tajunnut, mikä oli kirjan idea. Miksi se oli kirjoitettu?
Kirjassa joukko nykyhelsinkiläisiä haahuilee milloin missäkin Helsingin osassa, juhlii aamuun asti, pakoilee joko perheenjäseniään tai velkojiaan ja herää milloin kenenkin asunnosta. Mutta mitä tämä kaikki touhu oikein tarkoittaa?
 

Vasta kirjan lopulla alettiin päästä käsiksi ikään kuin oikeaan asiaan eli jätteiden kuskaamiseen kehitysmaiden takapihoille. Tätä hanketta kirjan nuoriso vastustaa, mikä onkin oikein. Mutta monta kertaa olin jättämäisilläni kirjan kesken ennen kuin tämä asia tuli esille.
 

Eli pidän Matti Laineen Sivukatua hänen sivutyönään, välityönään. Pitikö hänen pakon edessä tuottaa jokin kirja heti esikoista seuraavana vuonna? Ilmeisesti piti ja tässä on tulos.
 

Kun lopulta sain kirjan kuitenkin luettua, tuli mieleen, että jos sen olisi aloittanut lopun aiheilla, olisin innostunut lukemisesta jo aikaisemmin. Jos tekijällä olisi ollut tarpeeksi aikaa kypsytellä aiheitaan ja miettiä niiden kertomisjärjestystä, tästä olisi saattanut tulla paljon luettavampi kirja. 
Ritva Sorvali