(Tammi 2001)
Leena Lehtolainen on armoitettu suomalainen dekkarikirjailija. Hän on vielä alle nelikymppinen, mutta on jo kirjoittanut kymmenkunta dekkaria. Viime syksyn kirja sisältää novelleja. Osa näistä novelleista on julkaistu eri lehtien kesänumeroissa. Näin muun muassa ”Tuhoisat tähdet”, jota saattoi lukea Kouvolan Sanomistakin pari kesää sitten.
Lehtolaisen novellit on hyvin rakennettu ja sujuvalla kielellä kirjoitettu. Esimerkiksi ”Maria Kallion ensimmäinen tapaus” kuvaa koulumaailmaa. Koulun käytävältä häviää rahaa. Maria Kallio on yksi koululaisista ja kuuluu koulun bändiin. Bändiläiset hölisevät tunneilla ja puhuvat rehvakkaasti, mutta kaiken kaikkiaan kyseessä on hyvinkin tervehenkinen nuorisojoukko.
Seuraava novelli on sijoitettu poliisikouluun. Maria Kallio on siellä opiskelemassa poliisiksi. Ongelma syntyy, kun kollegat kuljettavat asuntolaan tytön ja meinaavat raiskata tämän. Mitä Maria tekee? Ilmiantaako hän opiskelutoverinsa vain katseleeko hän tapausta läpi sormien.
Joissain novelleissa palataan Maria Kallion kotikylään, Arpikylään. Joissain kuvataan kovaotteista Auervaaraa, jonka hyväilyssä naiselta saattaa lähteä henki. Ehkä erikoisin novelli oli ”Varastettu elämä”, jossa työtön nuori saa työn. Hänen pitää esittää Kiasmassa työtöntä. Sohva alle, televisio eteen ja makkara käteen. Siinä hän sitten loikoilee, kun yleisö valuu ohi.
Varastettu elämä on hyvin monimielinen tarina. Työttömän nuoren näyttelyhuoneen ovenpieleen on kirjattu, miten paljon tämän aikuiseksi saattamiseen on jo kulutettu yhteiskunnan rahoja. Jossain vaiheessa työtön rupeaa itsekin tajuamaan, että häntähän pidetään pilkkanaan. Alun huvittavuus kääntyy traagisuudeksi. Ja loppu on hyvinkin traaginen.
Niminovellissa ”Sukkanauhatytössä” kuvataan naisystäviä, joista toinen on naimisissa ja toinen sinkku. Naimisissa oleva kertoo ystävättärelleen yhä rajumpia juttuja siitä, miten hänen miehensä pahoinpitelee häntä, jolloin ystävätär päättää toimia. Novelli esittää yllättävillä käänteillä, miten kaikki ei aina ole sitä, miltä se aluksi näyttää.
julkaistu 20.4.2002, Kaupunkilehti Seiska