Kjell Eriksson, Burundin prinsessa

. Blue Moon 2007.

Mies tarvitsee kodin, työn ja unelmia

Burundin prinsessassa Kjell Eriksson kuvaa läheltä ruotsalaisia miehiä ja heidän vaikeuttaan löytää paikkaansa. Kaikkein tärkeintä miehelle tuntuu olevan työ ja tietoisuus siitä, että hän elättää perheensä. Mies tarvitsee siis kodin ja uskon tulevaisuuteen. Jos tämä menevät alta, hän tarvitsee jonkin muun asian, josta voi unelmoida.
 

Kirjan keskiössä on Johnssonin perhe, John, Berit ja Justus sekä Johnin veli Lennart. Aivan kirjan alussa John murhataan. Iso kysymys kuuluukin: miksi? Poliisit ja perheenjäsenet yrittävät sitä kukin tahoillaan selvittää.
 

Kirjan miehet ovat juurevaa ruotsalaista työväestöä, peltiseppiä, hitsareita, rakennusmiehiä. Kun tapahtumille etsitään yhteyksiä, mennään myös edelliseen sukupolveen, ainakin 1960-luvulle. Vanhemmat miehet analysoivat nykymenoa, heidän mielestään nykymiehet ovat vähäpoikia, eksyneitä ihmisiä.
 

Aikaisemmat sukupolvet antoivat nuorille täyden vastuksen, jota vastaan nämä saattoivat kapinoida. Nykynuoret ovat kasvaneet ilman tällaista vastusta, ikään kuin irrallaan. Niinpä heistä on tullut eksyneitä ihmisiä, he eivät tiedä keitä he ovat, missä heidän pitäisi olla, mitä heidän pitäisi tehdä. Heillä ei ole myöskään unelmia.
 

Johnssonin veljeksetkin kuuluivat nuorena jengeihin, varastelivat ja rötöstelivät. Murhattu John pääsi paremmin kuiville, kun hän meni naimisiin ja sai perheen. Vai pääsikö sittenkään? Kun murhan motiivia etsitään, käydään läpi veljesten elämää.
 

Kjell Eriksson puhuu miesten puolesta. Nuoret miehet tarvitsevat kuria ja rakkautta, sidoksia ja väljyyttä. Jossain heidän täytyy päästä näyttämään miehuuttaan, mutta täydellinen vapaus on pahasta. Urheilu voi olla monelle pelastus, siinä saa näyttää, mutta tiettyjen sääntöjen sisällä.
 

Poliisin työ on kuuntelemista, ennakointia, yksityiskohtien läpikäymistä, viestittämistä, samojen asioiden yhä uudelleen kelaamista. Kirjailija Erikssonin viesti tuntuu olevan, että rikoksetkin ovat viestejä. Tekijät kertovat tällä tavalla asioistaan, kun heitä ei ehkä muuten kuultaisi. Rikoksenteon jälkeen heillä riittää kuulijoita.
Ritva Sorvali