Jyrki Erra, Berliinin ajokoirat

. Otava 2015.

Berliinin muurin alku ja loppu

Berliinin ajokoirat on hurja kuvaus jaetusta Berliinin kaupungista ja siellä kuhisseesta vakoiluvyyhdestä. Suomalainen näyttelijä Martin on asunut Berliinissä 1960-luvulla, jolloin Berliinin muuri rakennettiin ja lähettää sinne poikansa Maxin vuonna 1989 polttamaan vanhoja papereitaan.

Max on asunut lapsuutensa isänsä kanssa tuossa kaupungissa. Nyt keski-ikäisenä tutustuessaan isänsä papereihin hän tutustuu samalla myös omiin juuriinsa, hän ajautuu tutkimuksissaan kirjastoihin, arkistoihin, teatteriin, antikvariaatteihin, Erebin palatsiin ja tutustuu eri ihmisiin.

Isällä on ollut 1960-luvulla suhde kreivitär Berenike von Erebiin. Berenike asuu nyt osittain dementoituneena sukunsa vanhassa mahtavassa palatsissa ja solmii koko ajan hiuksiaan. Bereniken hiukset ovatkin symbolinen kuva ajan tilanteesta. Bereniken palatsi sijaitsee aivan Itä- ja Länsi-Saksan rajalla, raja menee talon läpi. Niinpä osa talon ikkunoista ja ovista on muurattu kiinni.

Idän ja lännen raja menee Berliinissä myös useimpien ihmisten sisällä, sillä monilla on sukulaisia toisella puolella rajaa. Ja ikään kuin ihmisetkin olisivat joutuneet muuraamaan osan itsestään kiinni, moni tuntuu elävän kuin veitsen terällä, jatkuvassa kiinni jäämisen pelossa. Kuka tahansa voi olla vakooja, ainakaan vieraille ei uskalla avautua.

Suomalainen Max ajautuu vuonna 1989 mukaan tähän peliin. Isä on ollut näyttelijä, mutta isä on 1960-luvulla joutunut näyttelemään muuallakin kuin teatterin lavalla, todella isolla näyttämöllä. Kaikki saksalaiset, joilla on sukulaisia, etenkin lapsia, ovat joutuneet tekemään kompromisseja, välittämään tietoja tai sulkemaan suunsa. Jokainen on halunnut suojella läheisiään.

Berliinin ajokoirat ei päästä ketään vähällä. Länsi-Berliini värjötteli  kolmisenkymmentä vuotta Itä-Saksan sisällä, saarrettuna joka puolelta. Itäinen valta hallitsi kaupunkia, sen lonkerot ulottuivat kaikkialle. Jos joku vähänkään osoitti epälojaaliutta, valta iski heti ja kovaa. Mutta myös länsi punoi samalla omia verkkojaan. Tämä kirjan mukaan kylmä sota tiivistyi, kiteytyi juuri Berliinissä.

Suomessakin puhutaan stasista, sen vallasta ja sen salaisista listoista.Kun muuri alkoi murtua, näitä listoja etsittiin ja yritettiin hävittää,Vahvimmillaan valta on näkymätöntä ja haluaa pysyäkin näkymättömänä, vain seuraukset näkyvät.

Jyrki Erran Berliinin ajokoirat on niin monisyinen ja moneen suuntaan harova kirja, että se saa lukijassa aikaan melkoisen aivomyrskyn. Mukana on Euroopan historia Roomaa ja Pietarin kirkon rakentamista myöten. Keskiaikainen Eurooppa laajenee myös pohjoismaihin. Kun suomalainen muurari vaeltaa pyhiinvaellusmatkallaan Roomaan, hän pääsee siellä kirkonrakennustöihin. Bereniken hiuksissa puolestaan mennään aivan antiikin tarinoihin asti.

Jollain ihmeen tavalla kaikki nämä historialliset, maantieteelliset, taiteelliset, rakennustaiteelliset ja poliittiset palaset nivoutuvat yhteen. Niistä syntyy kokonaisuus.

Ritva Sorvali