. CrimeTime 2020.
Mikä olikaan se syy tappaa?
Sipilän uusin Takamäki-dekkari pyörii enimmäkseen Itä-Helsingissä. Puotilassa surmataan nimittäin eräänä perjantaina kaksi 14-vuotiasta koulutyttöä. Takamäen ryhmä saa murhat tutkittavikseen. Koska ollaan Itä-Helsingissä, eri tahoilla ruvetaan ounastelemaan, että asialla olisi joku maahanmuuttaja. Tämä tutkintalinja pyörii päällimmäisenä myös poliisin mielessä.
Jarkko Sipilä kuvaa tarkasti poliisin toimintatapoja, näytteiden ottoa ja analyysiä, vihjeiden käsittelyä, kiinniotettujen puhuttamista, tilanteiden ennakoimista, tiedottamista sekä poliisin sisällä että ulospäin. Poliisin työ paljastuu todella monipuoliseksi ja koko henkilökunnan kaikkia taitoja tarvitsevaksi. Poliisin pitäisi yrittää olla edellä, vaikka se usein tulee vasta jäljessä.
Tämän kirjan mielenkiintoisin hahmo on ensimmäisen murhatun tytön isä. Tämä mies syyttää itseään ja poliiseja, on vaipumaisillaan itsesääliin, ei osaa ottaa apua vastaan ja on herkkä menemään mukaan myös ääritoimintoihin. Tämä mies on kuitenkin myös hyvä esimerkki siitä, kuinka tavallinen ihminen ei kestä sellaista, minkä parkkiintuneempi hahmo saattaa kokea jopa omakseen.
Parkkiintuneemmat hahmot rupeavatkin tässä kirjassa jakamaan ”oikeutta” mielensä mukaan. He eivät tyydy siihen vanhaan viisauteen, että ensin asia tutkitaan ja sitten vasta hutkitaan, vaan tietävät mielestään, miten asiat ovat ja kuka on tehnyt mitäkin. Tämän kuvion Sipilä kuvaa taitavasti.
Mutta itse tyttöjen murhan ratkaisu oli kirjan muuhun sisältöön verrattuna kaikkein heppoisin. Ehkä tämäntyyppinen ratkaisu saattaa olla hyvinkin realistinen, mutta dekkarin pääjuoneksi se on turhan yksioikoinen. Ja mikä oli tuo syy tappaa, joka on kirjan nimenä? Sitä en tajunnut senkään vertaa.
Eli Sipilän uusimmassa kuvataan tarkasti ajankohtaisia Helsingin rikollismaailman kuvioita ja poliisin työtä niiden selvittämisessä. Mutta pääaiheen ratkaisu piti ilmeisesti keksiä liian hätäisesti.
Ritva Sorvali