Kimmo Aatos Hyvärinen, Kadonneen naisen arvoitus. …

. Kustannus Aarni 2020.

Kun dekkarissa mennään pitkin Kouvolan katuja

Kimmo Hyvärinen on kirjoittanut täysin Kouvolaan sijoittuvan dekkarin Kadonneen naisen arvoitus. Kirja kuvaa kahta elokuista viikkoa Kouvolassa. Siinä mennään pitkin Salpausselänkatua, käännytään Kymenlukolta poliisitalolle päin, ajetaan kovaa vauhtia Voikkaalle tai Valkealaan tietylle kesämökille, kytätään Kymen ruukilla tai syödään lukematon määrä santsimunkkeja Kouvolan torin Martta-kahviossa. 

Kirjan päähenkilö on yksityisetsivä Hopa Huiskonen, kuusikymppinen yksineläjä, kaksi kertaa eronnut, mutta virittelee nyt uutta suhdetta hemaisevaan Orvokkiin. Kirja keskittyy kuitenkin rikoksiin, joten Orvokki jää taka-alalle, vaikka pyöriikin Huiskosen mielessä.

Huiskonen on eläkkeelle jäänyt poliisi, jolla on toimisto juuri Salpausselänkadulla. Hänellä on vielä yhteyksiä Kouvolan poliisiin erityisesti Salama-nimisen poliisimiehen kautta. Kirjan alussa Huiskonen saa toimeksiannon etsiä esiin kadonnut kouvolalainen nainen Helinä Koivu. Tämän tapauksen tutkinta kestää kirjan kuvaamat parisen viikkoa.

Huiskosella on eräänlaisena tukiryhmänä miesporukka Pokeri-ässät, joka kokoontuu viikoittain milloin kenenkin kotona pelaamaan pokeria ja käymään samalla läpi kaupungin asioita. Porukkaan kuuluu Huiskosen lisäksi ainakin silmälasikauppias Linssi, hautaustoimiston omistaja Kalma, lakimies Ok ja poliisi Salama. Porukka järjestää hautaustoimistossa ovelan harhautustilanteenkin, jossa puhutetaan rikolliseksi epäiltyä ja osa toimijoista makaa ruumisarkuissa.

Toinen erittäin vetävä tilanne on suorastaan kilpailuhenkinen loputtomien santsimunkkien ja kahvien nautiskelu Kouvolan torilla Martta-kahviossa. Santseja saattoi tivata vetoamalla siihen, että viereisessä Allun kahviossa sellaiset onnistuvat. Erityisesti tässä kohtauksessa pilkahteli myös huumori, ja tietenkin munkinsyönnin lomassa käytiin läpi meneillään olevien rikosjuttujen kiemuroita.

Olisin toivonut, että alun sammakkomottoa olisi käsitelty vielä tarkemmin. Alussa nimittäin isänsä kurittama poika purkaa epätoivoaan kiusaamalla sammakoita. Poika on yksi kirjan aikuisista miehistä, joka jatkaa kiusaamista myös aikuisena, mutta tämä teema jää kirjassa turhan taka-alalle. Kiusaamisteema vaatisi oikeastaan vielä uuden kirjan. Ja kun Kadonneen naisen arvoituksesta otetaan uusi painos, kannattaa samalla korjata muutama pieni painovirhepaholainen.

Tuntuu hienolta lukea kirjaa, jossa Kouvola on keskiössä. Tämäntapainen kaupungin kuvaaminen tuo sille merkitystä ja lisäarvoa. Toivottavasti Kouvola-kuvauksia tulee lisää, aiheita riittää. Jos nykyajan lisäksi ottaa mukaan kaupungin hurjan historian, aiheet eivät ihan heti lopukaan.

Ritva Sorvali