(WSOY 2003)Kirjassaan ”Ikiyö” Ilkka Remes kuljettaa henkilöitään jälleen pitkin maailmaa. Tapahtumat lähtevät liikkeelle Saksasta, sieltä tullaan Suomeen, Suomen kautta mennään Venäjälle, josta jälleen Suomeen ja Euroopan läpi Afrikkaan. Afrikasta tullaan kirjan lopussa pikavauhtia takaisin Keski-Eurooppaan.
Toimijoina ovat tavallisten ihmisten lisäksi eri maiden poliisit, valtioiden johtajat, tutkimuslaitosten johtajat, CIA ja paavi. Vaikka kirjassa liikutaan näin laajasti, niin kummasti asiat pysyvät kasassa ja kirja tempaa mukaansa. Keskeisiä henkilöitä on kuitenkin niin vähän, että näiden kohtaloista kiinnostuu.
Keskeisiä henkilöitä ovat suomalainen turkistarhaajan tytär Noora, saksalais-eteläafrikkalainen tutkijaterroristi Ralf Denk ja suomalainen poliisi Antti Korpi ja tämän poika Aaro Korpi. Keskeisessä roolissa on myös afrikkalaissyntyinen Sakombi.
Arvokuljetusauton ryöstö Haminassa
Remes hallitsee nykyajan tekniset vempaimet. Niinpä sekä rikolliset että poliisit ottavat toisiinsa yhteyksiä hyvin monella tavalla ja peittävät jälkiään samassa suhteessa. Kun arvokuljetusauto ryöstetään, niin hanke maastoutetaan niin taitavasti, että pitkään aikaan ei osata epäillä mitään.
Tavallaan käsittämättömältä tuntuvan pieni joukko saa aikaan ison hankkeen. Lukijaa kauhistuttaa terroristien ehdottomuus ja uhkarohkeus. He todella kokevat asiansa niin tärkeäksi, että sen rinnalla yksilön elämällä ei näytä olevan suurta merkitystä.
Belgialaiset julmina siirtomaaisäntinä
Remeksen kirjoissa keskeiset teemat pursuavat historiasta ja politiikasta. Tässä kirjassa Belgian Kongo nousee suurennuslasin alle. Mitä belgialaiset oikein tekivät suuren siirtomaansa asukkaille? Tämän kirjan mukaan eivät mitään mieltäylentävää.
Päinvastoin. Jos olisin belgialainen, niin häpeäisin silmät päästäni esi-isieni rikoksia. Ilmeisesti Remes on tutkinut hyvinkin tarkkaan Belgian ja etenkin Belgian Kongon historiaa ja sijoittanut sieltä pursuavaa tietoa romaaninsa henkilöiden motiiveihin. Afrikkalainen Sakombi haluaa kostaa koko kansansa puolesta.
Remeksen kirjan lukija joutuu pohtimaan perimmäisiä kysymyksiä? Miten Euroopan rikkaus on koottu? Kenen selkänahasta se on kääritty kasaan? Miten ns. rikkaiden maiden pitäisi tällä hetkellä suhtautua esimerkiksi Afrikan maiden velkataakkaan? Onko meillä mitään oikeutta edes kuvitella, että Afrikka olisi meille jotain velkaa?
Ikaros polttaa siipensä
Paitsi viimeisten sadan vuoden historiaa Remes käsittelee kirjoissaan koko länsimaisen kulttuurin historiaa. Kirjan yhtenä perusaiheena on yksilön rohkeuden hinta. Kun ihminen ottaa itselleen liian suuren tehtävän, niin voi käydä että hän polttaa siipensä kuten antiikin tarun Ikaros.
Yksilön rohkeus näyttäytyy kirjassa sekä rikollisten että poliisin puolella. Poliisi Antti Korpi on viehättynyt Bruegelin taulusta ”Ikaroksen putoaminen”. Siinä etualalla maamies kyntää peltoaan ja paimen vartioi katrastaan kun samanaikaisesti taustalla Ikaros putoaa mereen poltettuaan siipensä auringossa. Elämä jatkuu.
Ikiyö on parhaasta päästä Remeksen dekkareita. Se on erinomainen osoitus siitä, että dekkari kuvaa tärkeitä asioita ja vastuuttaa lukijansa yhteiskunnalliseen ajatteluun ja kannanottoon. Remeksen kirjoja luettuaan ei voi olla kyyninen ja välinpitämätön ihmiskunnan kohtalosta. On pakko olla jotain mieltä. Ja pakko on myös tehdä jotakin.
Ilkka Remeksen teosten saatavuus Kymenlaakson kirjastoissa.
julkaistu Kaupunkilehti Seiskassa