(WSOY 2004)
Ovatko tutkijat vain rahan juoksupoikia?
Ilkka Remeksen henkilöt seikkailevat jälleen pitkin maailmaa. Tosin enimmäkseen pysytään Euroopassa, mutta Aasia tunkee yhä enemmän mukaan kuvioihin.
Kirja alkaa Pariisissa. Siellä Ludmila-niminen nainen näkee Rue Mariella etsimänsä suomalaisen ja kuulee samalla takaansa skootterin pärinää. Eipä aikaakaan, niin skootterimies tempaisee Ludmilan käsilaukun ja heittää sen Seineen. Ludmila seuraa ensin kauhistuneena laulun kohtaloa, mutta heilauttaa sitten oitis itsensä sillan kaiteen yli ja hyppää jokeen.
Miksi laukku on noin tärkeä, huomaa lukija kyselevänsä. Laukku on todella tärkeä, sillä laukussa on jotain tärkeää. Oikeastaan koko kirjan ajan jahdataan tiettyä levykettä ja tiettyjä tärkeitä tietoja. Näiden tietojen vuoksi ollaan valmiita matkustamaan pitkin maailmaa, maksamaan suuria summia rahaa ja jopa murhaamaan.
Paitsi maantieteellisesti Remeksen kirjassa harotaan myös historiallisesti laajoja kaaria. Oikeastaan ei puhuta edes historiallisesta ajasta vaan myös esihistoriasta. Jossain mielessä sukelletaan syvälle solun sisälle ja toisaalta mennään avaruuteen. Puhutaan antimateriasta ja antihiukkasista ja niiden valtavista mahdollisuuksista energian tuotannossa.
Kun lukijalla ei välttämättä ole kaikkien tieteenalojen huippukoulutusta, niin välillä saattaa tipahdella Remeksen rattailta. Tulipa mieleen sellainenkin ajatus, että oliko tässä kirjassa läpivalaisussa kuitenkin samalla kertaa liian monta tieteenalaa? Ainakin lukijan kannalta vähempikin olisi riittänyt.
Kun astuu liian isokenkäisen varpaille saa potkut
Remeksen vakiopoliisi Antti Korpi työskentelee Brysselissä Terassa, joka on EU:n terrorismia vastaan taisteleva yksikkö. Antti pitää myös tiivistä yhteyttä entiseen työnantajaansa Supoon eli Suomen suojelupoliisiin. Kun Antti innostuu tutkimaan liikaa liian vaikutusvaltaisten tahojen touhuja, hän saa potkut.
Hyvin moni vaikutusvaltainen taho onkin kiinnostunut kirjan alussa mainitusta levykkeestä. Niinpä Antti joutuu nyt lentämään omalla kustannuksellaan pitkin Eurooppaa tietojen perässä. Antti on vanha tuttu sankariluonne, joka ei jätä tärkeäksi kokemansa jutun tutkimista, vaikka palkanmaksu keskeytyy.
Kirjassa sivutaan Suomeakin, mutta lähinnä vain ydinjätteen sijoituspaikkana ja Loviisan voimalan terroriuhan takia. Kirjan henkilöt ihmettelevät kuinka Suomi ainoana maana maailmassa on tehnyt päätöksen ydinjätteen loppusijoittamiseksi omaan kallioperäänsä. Ihmetellään miksi on valittu alkeellisin mahdollinen vaihtoehto – jätteiden hautaaminen?
Antti Korpi jäljittää levykettä, yrittää estää tiedemiesten murhia ja yrittää pitää perhettään koossa. Yksityisen ja yhteisöllisyyden vaatima aika ja energia taistelevat keskenään. Antti Korven yhteisö on koko maailma. Näin Ilkka Remeksen henkilöt edelleen kantavat maailmaa harteillaan ja ottavat vastuun kaikesta mahdollisesta.
Hirosiman perintö
Eräs kirjan taustahenkilö on pelastunut Hirosimasta vuonna 1945. Tämä sama henkilö rupeaa myöhemmin tutkimaan mitä oikein tapahtui. Häntä ei kiinnostanut niinkään tapahtumaan liittynyt politiikka vaan fysiikkaa:
”Halusin selvittää perin pohjin mikä on se käsittämätön voima, jonka ihmisen nerous saa puristettua aineen ytimestä ja jonka ihmisen pahuus saa käyttämään lähimmäistensä tappamiseen.”
Fysiikan tutkimuksen vapaudesta kirjassa on hyvin pitkälti kyse. Kirjan henkilöt pohtivat, voiko tiedemies harjoittaa uraansa kutsumuksensa pohjalta ja päätyvät myöntämään, että ei voi. Hankkeita on siellä missä on rahaa, ja rahaa on siellä, minne poliitikot ja yritykset katsovat viisaaksi sitä ohjata. Kaiken taustalla on kuitenkin tavallinen kansalainen, kuluttaja, joka ostopäätöksillään määrää tutkimuksen suunnan.
Remeksen pääajatus onkin, että maailman menoon voi vaikuttaa. Remes ei ole se kirjailija, joka ensimmäisenä levittää kätensä ja sanoo: No eihän sille sitten mitään voi. Remes kirjoittaa nykyajan sankaritarinoita, hän käsittelee kirjoissaan isoja asioita ja on sitä mieltä, että niihin voi vaikuttaa.
Ilkka Remeksen teosten saatavuus Kymenlaakson kirjastoissa.
julkaistu Kaupunkilehti Seiskassa