. Otava 2002
Ylimyksen kuoleman taustalta paljastuu shakepearelainen perhetragedia. Pari vuotta sitten kadonneen, kidnapatun, merkkisuvun poika löydetään peltoon haudattuna. Poliisi ryhtyy selvittämään tapahtuneen taustoja.
Käy ilmi, että sukulaiset ovat hyvin vähäpuheisia ja haluttomia yhteistyöhön poliisin kanssa. Vedotaan vanhojen haavojen auki repimiseen ja omaisten kiusaamiseen. Mutta jostain poliisien pitää saada tietoja.
Tutkija Guido Brunettilla on jälleen erinomainen apu esimiehensä Pattan sihteerissä. Signorina Elettra tuntee vähintään puolet Venetsian asukkaista ja hallitsee tietokoneen mahdollisuudet. Elettra etsii Brunettille parin vuoden takaiset tutkimukset, lehtileikkeet ja muun materiaalin.
Jälleen kerran päädytään liikemaailman pimeisiin taustoihin. Mitä kaikkea mahdetaankaan tuoda ja viedä rajojen yli. Kuka kaikki kontit tutkii? Kun kuolleen nuorukaisen elämän viime hetkiä selvitellään päädytään taas kerran ulkomaan keikoille.
Samalla kun liikesotkuja selvitellään, lukijalle paljastuu, miten vaikea ketään on saada tällaisista asioista vastuuseen. Kuka uskaltaa todistaa jotakin, vaikka mitä tietäisi? Kenen rahoilla palkataan parempi asianajaja kuin mitä syytetyllä on?
Poliisin työ tuntuu turhalta, sillä vastuuseen saatetut yleensä vapautetaan juuri todisteiden puutteessa. Joten pitänee yhtyä Donna Leoniin: ”viranomaiset ja mafia tanssivat käsi kädessä kohti valtion raunioita”.