. Otava 2010.
Rikkaat ja köyhät kohtaavat Venetsian palatseissa
Unelmien tyttö on 17. suomennettu Donna Leonin Venetsiaa kuvaava dekkari. Kaikissa näissä kirjoissa on kuljettu pitkin Venetsia kapeita katuja, noustu ylös kivisiä siltoja ja hypätty vaparettoon ja näin huristeltu pitkin kanaaleja. Donna Leonin vakiopoliisi Guido Brunetti kävelee työpaikalleen sikäläiseen poliisiin eli Questuraan, mutta käyttää työasioissa poliisiveneiden ohella usein vesibussia eli vaparettoa.
Unelmien tyttö kuvaa tilannetta, jossa kanaalista löytyy noin 12-vuotiaan tytön ruumis. Poliisi tietenkin tutkii ja haastattaa löytöpaikan ihmiset, ja heti kun tytön henkilöllisyys on selvinnyt, yrittää päästä puheisiin omaisten kanssa. Tässä tapauksessa omaiset eivät halua olla poliisin kanssa missään tekemisissä. Käy ilmi että tyttö on mustalaistyttö, jonka perhe asuu rannikolla omassa leirissään eikä halua puhua mitään.
Samalla kun tutkitaan itse tapausta, Donna Leon kuvaa tuttuun tapaansa venetsialaista elämänmenoa. Brunettin vaimon vanhemmat ovat Venetsian rikkaita ja tuntevat tietenkin muut rikkaat. Appivanhemmiltaan Brunetti saa usein tärkeää tietoa sellaisista piireistä, joihin hänen muuten olisi vaikea päästä käsiksi. Vaikeuksia aiheuttaa se, että hänen esimiehensä Patta pokkuroi ja mielistelee ylempiään eikä hevillä suvaitse että näitä kovistellaan.
Usein käykin niin, että kun epäilty on liian korkea-arvoinen, tutkimus keskeytetään. Sitä olisikin tavallaan turha jatkaa, sillä kukaan ei uskaltaisi todistaa tai tehdä mitään muutamaan asian eteenpäin viemiseksi. Kuvaamalla toistuvasti näitä tilanteita Donna Leon kritisoi italialaista oikeuskäytäntöä, joka ei kohtele ihmisiä samanarvoisesti vaan toisilla on enemmän oikeuksia kuin toisilla.
Kirjoissa kuljetaan aivan yläkerroksissa ja taas aivan katutasolla. Unelmien tytössäkin uhri on katuvarkaaksi koulutettu lapsi, ja hänen varkauksiensa kohteet ja samalla murhasta epäillyt ovat Venetsian ylimystöä. Tässä kirjassa rinnastuvat varkaus ja murha. Varkaus johtaa murhaan, mutta johtaako murha mihinkään? Vai onko niin että rikas selviää rahalla monesta asiasta – jopa murhasta.
Vaikka itse päätarina jäi ilmeisesti hieman auki, pidin taas kerran Donna Leonin tarkasta kuvauksesta. Hänen kirjoissaan kokee ikään kuin kulkevansa tuossa miljöössä ja noissa tapahtumissa. Samalla Italian koko kuva hahmottuu esiin: Rikas pohjoinen haluaa eroon köyhästä etelästä. Italiassakin on ihmisiä, jotka haluaisivat heittää ulkomaalaiset rajojen taakse. Erilaiset mafian muodot ovat lonkeroituneet kaikkialle.
Ritva Sorvali