. Otava 2006
Onko kirkko sittenkin kaikkein syntisin?
Taas kerran pääsemme kävelemään pitkin Venetsian kesäisiä katuja Guido Brunettin ja muiden Venetsian poliisien kanssa. Taas pääsemme kuuntelemaan kuinka kaupunkilaiset käyvät sanallisesti toistensa kimppuun, kuinka poliisilaitoksella on ainakin kaksi eri ryhmittymää, Pattan puoluelaiset ja Brunettin puoluelaiset.
Kirjassa Seitsemän syntiä löydetään vanha rouva kuolleena asunnostaan. Hänellä on ollut ulkomaalaisia kotiapulaisia, joten viimeisintä epäillään murhasta. Apulainen on lähtenyt asunnosta samoihin aikoihin kuin rouva kuoli. Tietyistä syistä Brunetti kuitenkin pitää tätä teoriaa liian yksinkertaisena.
Tässäkin kirjassa uppoudutaan italialaiseen lahjontaan ja kiristykseen. Brunettin perhe suhtautuu hyvin kriittisesti esimerkiksi katolisen kirkon rahanhankintaan. Etenkin Brunettin vaimo Paola kritisoi kirkkoa vaikkapa viimeisestä voitelusta, jonka hintana saattaa olla testamentti kirkolle.
Koska kirjan nimi on Seitsemän syntiä, käsitellään tässä kirjassa tavallista enemmän juuri syntiasiaa ja kirkon suhtautumista siihen. Kirjassa käsitellään myös italialaista koululaitosta, opettajan virkojen jakamista tuttujen kesken, lahjontaa tuossa virastossa.
Brunettilla on omat suhteensa, joiden avulla hän saa tarvitessaan tietoa. Hän soittaa jollekin tutulle tuomarille, lääkärille, poliitikolle, virkamiehelle. Palvelu palvelusta periaate toimii myös tietojen välityksessä. Luottamus pelaa puolin ja toisin, tiedon antaja tietää, että ei joudu tilille antamastaan tiedosta.
Donna Leonin kirjoissa korostuu se, miten paljon yksilön moraali joko kantaa tai kaataa yhteiskuntaa. Minkä tahansa viran voi hoitaa moraalisesti korkealla tai alhaisella tavalla. Poliisilaitoksella alhaisella tavalla virkaansa hoitaa Patta, joka vain kärkkyy korkeampia virka-asemia ja viis veisaa siitä, mikä on oikein ja mikä väärin.
Brunetti edustaa kirjoissa korkeampaa moraalia. Tähän suuntaan häntä patistaa myös hänen vaimonsa Paola, joka on vielä kiihkeämoraalisempi. Jos Brunettin perhe on perusitalialainen perhe, ei Italialla ole hätää. Tuolloin Italian tulevaisuus on hyvissä käsissä.