S&S 2018.
Suomenruotsalaiset naiset vuonna 1918
Anna Lindholm kuvaa viiden suomenruotsalaisen naisen elämää sisällissodan aikana 1918. Kaikki naiset ovat joko Helsingissä tai jossain Suomenlahden rannikkoseudulla, kukaan ei ole sisämaassa. Neljä naisista on enemmän tai vähemmän valkoisten puolella, yksi kannattaa punaisia.
Ines hoitaa lapsiaan ja miehensä kauppaa, mies on lähtenyt valkoisten mukaan ja joutunut vangiksi. Dagmar on sairaanhoitaja ja kulkee valkoisten mukana tässä roolissa. Anita ja Josefina asuvat Helsingissä. Anna on osallistunut punaisten kokouksiin ja kannattaa sosialismia vaikka suhtautuu sotaan epäilevästi. Eniten Lindholm kuvaa Dagmarin ja Annan suhtautumista sotaan ja ajan ilmiöihin.
Kaikki ovat nuoria naisia ja joutuvat elämään kevään 1918 epätietoisuudessa sen suhteen, että missä mennään, missä mitkäkin joukot ovat. Kuuluu huhuja, että saksalaiset ovat menneet Pohjanmaalle ja että heitä olisi tulossa etelästäkin. Saksalaisten tuloa ei nähdä pelkästään hyvänä, naiset miettivät sitäkin, mitä saksalaiset haluavat palkaksi.
Anna Lindholm on koonnut tietonsa pääosin päiväkirjoista, kirjeistä, naisten kirjoittamista kirjoista ja muusta ajan kirjallisuudesta. Lähtökohtana on oma isoisoäiti Ines, muut naiset tulivat kuvaan myöhemmin. Tiettävästi suomenruotsalaisten naisten sisällissodan ajan ajatuksista ja kokemuksista ei ole aiemmin tällä tavalla kirjoitettu.
Valkoisen puolen naiset vaikuttavat hyvin samanoloisilta. Anna erottuu joukosta punaisuutensa takia, ja huomasin lukevani erityisen tarkkaan, mitä hänelle missäkin tilanteessa tapahtuu.
Ritva Sorvali