. Like 2002
Onko tyttöjen murhilla yhteyksiä?
Kirjassaan Se ei päättyä saa Åke Edwardson käsittelee nuorten tyttöjen käsittämättömiä murhia. Näyttää siltä että suunnilleen samalla tavalla murhataan ikään kuin sattumanvaraisesti tyttö toisensa jälkeen. Edwardsonin poliisit joutuvat jälleen kysymään, miksi? Miksi ihmeessä?
Uhrien omaisten haastattelut, tapauspaikoilta kootut näytteet ja poliisien intuitio tuottavat jälleen yhdessä tulosta. Pääpoliisi Erik Winter näkee jopa näkyjä ja unia tapausten henkilöistä. Vaikka alussa näyttää, että tapauksilla ei ole mitään yhteistä, yhteyksiä alkaa löytyä.
Merkittävässä roolissa ovat valokuvat. Kun uhrien valokuvakansioita lehteilee ja vertailee, yhteyksiä löytyy. Tapauksen tutkimista haittaa se, että niin monilla ihmisillä on niin paljon peiteltävää. He ovat tehneet jotain sellaista, mistä eivät halua puhua kenenkään kanssa.
Tässäkin kirjassa toteutuu se Edwardsonille tyypillinen piirre, että lukijat saavat jatkaa siitä, mihin kirjailija päättää. Lukija saa mielessään kuvitella, kuinka sen ja sen henkilön käy, kuinka kukin jatkaa elämäänsä ja mitä kukakin mahdollisesti on tapahtumista oppinut.
Ritva Sorvali