Johtolankavoittaja Taavi Soininvaara Kouvolan Dekkaripäivillä
Soininvaara luo kirjoissaan omaa henkilögalleriaansa. Samat henkilöt selvittävät rikoksia poliisin puolella. Yhtenä keskushenkilönä on Supon tutkijaryhmän johtaja Jussi Ketonen. Hän on kuusikymppinen leskimies, joka hoitaa ratokseen koiraa. Koira on hänellä mukana työpaikallakin.
Taavi Soininvaaran ensimmäinen dekkari Ebola-Helsinki alkaa siitä, kun virustutkija Arto Ratamo löytää vastalääkkeen pelätylle Ebola-Helsinki virukselle. Löytö on niin käänteentekevä ja niin monia kiinnostava, että Ratamo joutuu ajojahdin kohteeksi. Moni haluaisi hyötyä keksinnöstä ja päästää Ratamon sen takia pois päiviltä.
Kenraalimajuri rikollisena
Hieman uskomattomalta tuntui, että esimerkiksi puolustusvoimien pääesikunnan operaatiopäällikkö, kenraalimajuri Siren, ryhtyy aivan tosissaan metsästämään vastalääkettä ja vainoamaan Ratamoa. Tosin Sirenin pitäisi henkilökohtaisista syistä päästä pika puoliin pois maasta, mutta silti ihmetyttää se, että hän näin reippaasti ryhtyy laittomiin toimiin.
Soininvaara kuvaa tapahtumia vuoroin takaa-ajetun Ratamon kannalta ja vuoroin taas armeijan ja vuoroin Suojelupoliisin eli Supon näkökulmasta. Joten lukija tietää koko ajan missä mennään. Mielenkiintoista on se, että milloin ja miten totuus selviää Supollekin.
Epäily näyttää olevan sisäänrakennettu sekä Supon virkamiehistöön että armeijalaisiin. Molemmat ryhmät epäilevät sekä omiaan ja toisen ryhmän virkamiehiä. Virkahierarkiassa korkeammalla istuva säilyy pisimpään epäilyjen ulkopuolella. Tämä on valitettava epäkohta.
Ratamosta Soininvaaran sankari
Arto Ratamosta kehittyy vähitellen Soininvaaran kestosankari. Virustutkija on kyllästynyt tiedemaailman keskinäiseen toinen toistensa tutkimustulosten vakoiluun ja selkäänpuukottamiseen. Tutkimusapurahoista taistellaan, suhteita luodaan ja pidetään yllä ja hyväksikäytetään. Ratamo haluaa vaihtaa alaa.
Kun Ratamo nyt joutuu keksintönsä takia lähes kaikkien vainoamaksi, uran vaihto vauhdittuu. Uskomattomalta tuntuu, että suomalaisessa oikeusvaltiossa kansalainen voi joutua näin henkipaton asemaan. Ratamo lavastetaan vaimonsa ja esimiehensä murhaajaksi, joten hänestä tulee käytännössä lainsuojaton.
Soininvaara kuvaa Ratamon tavalliseksi suomalaiseksi mieheksi. Tämä ei halua vatvoa yksityisasioitaan kenenkään kanssa, sillä pienestä pitäen hän on tottunut käsittelemään tunteitaan yksin. Ainoastaan tytär Nelli saa isän näyttämään myös hellempää puolta itsestään.
Tietokonerikokset toisen kirjan aiheena
Soininvaaran toisen kirjan ”Inferno.fi”:n kannessa on yksisilmäinen tietokonehiiri, joka näyttää hieman luurangolta. Kirja kuvaakin tietokonemaailmaa. Eri firmat haluavat turvata sekä tietonsa että rahansa kaiken maailman rikollisilta. Suomalaiset alan huiput ovat kehittäneet Inferno-nimisen turvausjärjestelmän. Tätä myydään firmoille pitkin maailmaa.
Samaan aikaan rikollispuolella kehitetään menetelmiä tuon järjestelmän murtamiseksi. Vakoojia on joka puolella ja myös firmojen ja Supon sisällä. Tieto on valtaa. Niinpä salasanat ja muut järjestelmien murtamiskeinot ovat kullan arvoisia. Niiden saamiseksi uhreja kiristetään ja jopa murhataan. Samoin murhataan herkästi henkilö, jonka pelätään tietävän liikaa tietoja metsästävän tahon laittomista toimista.
Jonkin verran lukemista haittaa etenkin kirjan alkupuolella vilisevä lyhenneryöppy: FBI, NSA, SVR, MIT, FAPSI, KGB. Kun näitä on useita samalla sivulla ja sen lisäksi vielä englanninkielisiä tietokonefirmojen nimiä ja venäläisiä ja kiinalaisia henkilönimiä, niin lukija on paikoin kovilla. Mutta kun rupeaa seuraamaan muutamien henkilöiden kohtaloita ja jättää nimet vain luomaan tapahtumien miljöötä, niin saa kokea huikean lukukokemuksen.
Sillä Inferno.fi on tiukka dekkari. Monet kärkkyvät suomalaisten nuorten tietokonenerojen työn tuloksia. Sekä venäläisillä että kiinalaisilla on maailmanlaajuinen vakoilujärjestö näillä aloilla. Kumpikin vahtii toisiaan ja yrittää toimittaa toisiaan pois päiviltä. Sillä tietokonerikoskin on osattava tehdä niin ovelasti, niin että ei jää kiinni. Jokainen haluaa käyttöönsä ja määräysvaltaansa parhaat tietokoneaivot.
Edellisen kirjan virustutkija Arto Ratamo yrittää tässä kirjassa asettautua supolaisten joukkoon. Aluksi häntä vähän kyräillään, mutta vähitellen häneen aletaan luottaa. Ratamo opiskelee poliisin ammattia poliisikorkeakoulussa, hoitaa tytärtään Nelliä ja yrittää virittää suhdetta naispoliisiin Riittaan. Anoppi Marketta toimii tarvittaessa lapsenvahtina.
Koston komissiossa käsitellään EU:n laajenemista
Johtolangalla palkitussa ”Koston komissiossa” lähinnä suomalaiset ja unkarilaiset päättävät järjestää EU:n laajenemiselle aikalisän. He aloittavat EU-komissaarien murhasarjan. Murhasarja alkaa Helsingissä, kun sopiva EU-komissaari on täällä vierailulla.
Entiseen tapaansa Soininvaara kuvaa tapahtumia monesta näkökulmasta. Tietysti vanhaan tyylin Supon eli Suojelupoliisin näkökulmasta, mutta myös monisäikeisen rikollisjoukon näkökulmasta. Silti melkein viime sivuille asti on kaikilla tasoilla epäselvää se, että kuka tässä oikein tärkeimpiä naruja vetelee.
Unkari näyttäisi olevan toiminnan keskus. Siellä majailee muun muassa Balkanin sotien veteraaneja, jotka ovat valmiita rikollisjärjestöjen palvelukseen. Vuosien sotakokemus on tässä työssä vain eduksi.
Unkarissa näyttäisi muhivan myös vanha ja aggressiivinen EU:n vastustus. Suomalaiset ja unkarilaiset EU:n vastustajat ovat yhdistäneet voimansa ja suunnitelleet sarjan komissaarimurhia. Näiden murhien tarkoitus on pysäyttää EU:n laajeneminen tai ainakin viivästyttää sitä.
Koska EU:ta ollaan parhaillaan laajentamassa, ”Koston komissio” on hyvinkin ajankohtainen teos. Sitä lukiessa rupeaa miettimään laajentumisen etuja ja haittoja nimenomaan rikollisuuden kannalta.
Naiset tapahtumien eri tasoilla
Naiset ovat mukana eri tasoilla. Supossa Riitta Kuurma on muuttanut uuden poliisin Arto Ratamon luokse asumaan ja pariskunta elää aallonharjalta toiselle. Välillä mökötetään ja välillä taas hymyillään kuten ainakin parisuhteessa. Riitta on esimerkki naispoliisista, joka lähetetään haastattelemaan epäiltyjen perheenjäseniä ja katselemaan perhealbumeja. Ne osoittautuvatkin yllättävän antoisiksi lähteiksi.
Eräänlaisessa poliisien ja rikollisten välimaastossa elää helsinkiläinen mielenterveyspotilas Hannele Taskinen. Hän on komissaarimurhia aktiivisesti toteuttavan suomalaissankarin naisystävä. Hän säikähtää, kun huomaa tietävänsä enemmän kuin olisi terveellistä.
Kolmas keskeinen nainen toimii Unkarissa sikäläisen poliisin joukossa. Hän on huoliteltu Carrol Simmons, joka toimii FBI:n koordinaattorina Budabestin järjestäytyneen rikollisuuden vastaisessa yksikössä.
Ritva Sorvali