Ritvan puheenvuoro dekkarikilpailun palkintojenjak…

Teemoja murhattu mieli –kisassa/Ritva 11.6.2010

Arvoisa yleisö, hyvät kirjoittajat!
Kouvolan kuudenteen dekkarinovellikilpailuun Murhattu mieli tuli määräaikaan mennessä 235 novellia. Tämä oli noin sata enemmän kuin aikaisemmissa kilpailuissa. Myös kirjoittajien kotipaikkakuntien määrä lähes tuplaantui. Kun aikaisemmissa kilpailuissa kirjoituksia on tullut noin 50 paikkakunnalta, tällä kertaa niitä tuli 95 paikkakunnalta. Suuret kaupungit tietenkin johtavat, Helsinki 36, Oulu 16, Tampere 11, Lahti 10 ja Turku 10.  Tämän otoksen perusteella voimme kuitenkin entistä ponnekkaammin sanoa, että kyseessä on valtakunnallinen kirjoituskilpailu.
 

Paikalliseen esiraatiin kuului yhdeksän lukijaa, osa luki enemmän osa vähemmän, mutta jokaisen novellin luki vähintään 4 lukijaa. Raatilaisten antamien pisteiden perusteella jatkoon valittiin 22 novellia, jatkoon eli päätuomarin Hannu Lauerman luettavaksi ja samalla julkaistavaksi uudessa kirjassamme Murhattu mieli.
Raatilaisia ohjastettiin kiinnittämään huomiota siihen, että tarina alusta lähtien vetää mukaansa, että tekeillä on rikos, että tapahtumat ovat uskottavasti perusteltu, että henkilöt ja miljööt vaikuttavat uskottavilta, että aihe on tärkeä ja merkittävä ja että kieli on sujuvaa.

Mistä nämä kirjoitukset kertovat?
-Hylkäämisestä, alistamisesta, epäoikeudenmukaisuudesta
 

Nämä novellit kertovat, että erityisesti perheen sisällä on kestetty vuosikaudet esimerkiksi insestiä, mitätöintiä, ruumiillista ja henkistä väkivaltaa ja toisaalta laiminlyöntiä. Perhe on erityisen keskeisessä roolissa näissä kirjoituksissa ja perheen aiheuttamat patoutumat voivat purkautua vuosikymmenienkin päästä.
 

Novellien toiseksi yleisin tapahtumapaikka oli koulu.  Koulukiusaaminen saattaa kiusata ihmistä loppuelämän ja saa joskus aikaan todella pahaa jälkeä. Esimerkiksi kouluammunnat ovat muutamien novellien aiheena. Sekä kotiin että kouluun sijoitetuissa tarinoissa järkyttävää on se, että lapsi jää näiden asioiden kanssa niin yksin, hän ei uskalla kertoa tilanteestaan kenellekään. Uhri syyllistää itse itsensä, hän kokee olevansa niin huono, että häntä saakin kohdella näin.
 

Työpaikkakiusaamisen esimerkkejä on muutama. öykkärimäinen esimies voi viedä sekä elämänilon että työnilon ja ajaa työntekijän sairaslomalle ja mahdollisesti myös epätoivoisiin tekoihin. Myös työpaikalla koetusta nöyryyttämisestä on vaikea puhua kenellekään.
 

Monissa novelleissa on kuvattu itsetunnon tuhoamista, kun jotakuta aikansa haukutaan lähipiirissä esimerkiksi rumaksi, lihavaksi, laiskaksi, tyhmäksi, osaamattomaksi, tämä lopulta sisäistää nuo asiat ja kulkee pitkin seiniä loppuelämänsä, kunnes päättää…
 

Mukana on myös taloudellisen hyväksikäytön kuvauksia, perintöriitoja, pankkijuttuja
Mellastaapa muutamassa novellissa ihan aito narsisti, joka ei jää katsomaan mitä hänen tekonsa saavat aikaan. Tässä kilpailussa todellakin puhuttiin ihmisen mielen murhaamisesta, kuten kilpailun säännöissä toivottiin.
 

Miksi jokin kirjoitus ei hyvästä aiheesta huolimatta menestynyt?
-Hyvin yleistä oli se, että kirjoittaja on kirjoittanut itsensä ulos jostain todella kipeästä asiasta, mutta ei ole sen kummemmin muokannut tarinaa.
-Moni kirjoitus oli ikään kuin pitkän romaanin yhteenveto
-Joissain novelleissa oli jopa parikymmentä henkilöä, jolloin juuri kukaan ei nouse esiin. Myös aikaa saatetaan elää runsaasti, jopa 50 vuotta.
-Jos käsittelytapa on esseentyyppinen eikä henkilöillä ole esimerkiksi nimiä eikä paikkoja ole pahemmin kuvailtu, tarina jää tuolloin ikään kuin ilmaan. Lukijan on vaikea päästä siihen sisälle.
– Joskus taas selittäminen ja julistaminen nostavat liikaa päätään. Kaunokirjallisuus on kuitenkin ensisijaisesti tapahtumien kuvaamista
 

Rajaaminen on menestyksen avain novellikilpailussa
– ajallinen rajaaminen, yhden illan tapahtuma
– henkilöiden rajaaminen, vain muutama
– tapahtumien rajaaminen
– yksi tapahtuma, muutama henkilö, lyhyt aika, vähän paikkoja; tässä puitteet hyvälle novellille
 

Paljon hyviä novelleja jäi kuitenkin meidän kirjamme ulkopuolelle. Jokainen raatilainen olisi halunnut sinne ehdottomasti vielä muutaman oman suosikkinsa. Joten ei muuta kuin hyvää jatkoa kirjoittajille!
 

Lopuksi yksi ajankohtainen rinnastus. Viikko sitten arkkipiispan virkaanasettajaisissa puhuttiin ihmisen peruskysymyksistä. Näitä olivat muun muassa:
Olenko ollut itsenäni olemassa kenellekään?
Otetaanko minut missään vastaan kokonaisena ihmisenä?
Haluaako kukaan nähdä minua ihan sisintäni myöten?
Olenko kenenkään mielestä arvokas ja hyväksytty?
Nämä samat peruskysymykset ovat luettavissa monien tämän kilpailun tarinoiden ja tapahtumien taustalta: Eli merkitsenkö minä mitään kenellekään? Jollen merkitse, seuraukset voivat olla järkyttäviä. 

Kiitos kaikille kirjoittajille näistä kirjoituksista! 
+++
Uusi kirjoituskilpailu – Rikos ja rangaistus
Uuden kirjoituskilpailun teema on Rikos ja rangaistus.  Novellin tulee kuvata rikosta ja siitä saatua tai saamatta jäänyttä tuomiota. Tässä kilpailussa voi kuvata tapahtumia, jotka pakottavat lukijan pohtimaan, toteutuuko meidän oikeuslaitoksessamme oikeus ja kohtuus, vai pääsevätkö suurrikolliset kuin koirat veräjästä, kun toisaalla naurisvaras joutuu kiipeliin, jollei nyt ihan hirteen niin suhteellisen kovalle tuomiolle kuitenkin. 
Päätuomari tässä kilpailussa on oikeusministeri Tuija Brax ja kilpailuaikaa on joulukuun loppuun asti 31.12.2010. Kilpailuaika on edellistä lyhyempi pääasiassa sen takia, että raatilaisille jäisi paremmin aikaa perehtyä aineistoon.