. Otava 2003
Naiset päärooleissa jo Reijo Mäelläkin
Kirjailija Reijo Mäki on melkoinen Turun kaupungin kuvaaja. Mäen yksityisetsivä Jussi Vares koluaa jatkuvasti Turun keskustaa ja etenkin sen kapakoita.
Lukija vaeltaa Vareksen ja tämän kumppanien mukana ja Turku tulee tutuksi.
Tälläkin kertaa Vareksen mukana seikkailevat vanhat tutut, Pastori, toimittaja Ruuhio, novellikirjailija Luusalmi ja Tvt eli Turun vanhin teini-ikäinen. Nämä sankarit viihtyvät etenkin jo mainituissa kapakoissa ja värittävät Mäen luomaa Turku-kuvaa.
Tällä kertaa Vares joutuu etsimään kadonnutta tyttöä. Tytön jälkiä penkoessaan hän tutustuu tämän äitiin, veljeen ja koko monisäikeiseen sukuun. Tarinassa on suorastaan häivähdys antiikin tragediasta. Kaiken kaikkiaan kyseessä on kunnon tarina.
Ja vaikka Reijo Mäki jos kuka on tyypillinen miesten kuvaaja ja eräänlainen mieskirjailijan prototyyppi, niin tässä kirjassa hän joutuu tavallista enemmän antamaan periksi naisille. Naiset ovat nyt paljon muutakin kuin ravintolaillan viihdykkeitä. Naiset nousevat päärooleihin.
Erityisesti korostuu äidin rooli. Mitä mahtaa äiti aikuisille lapsilleen, jos nämä lähtevät luisumaan kaltevaa pintaa? Vares kuuntelee ja katselee tällaisen äidin elämää ja tuntee sympatiaa äitiä kohtaan. Kuten lukijakin.
Black Jackissa on monta eri tasoa ja henkilöryhmää. Osittain toisistaan tietämättä nämä puuhaavat omia hankkeitaan. Kyseessä ovat todella isot rahat ja tavoitteena yksinkertaisen höynäyttäminen. Sitä voi tietenkin kysyä, että onko tällainen käytännössä mahdollista, mutta hyvin uskottavan tuntuisesti Mäki tapahtumat kuvaa.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on esimerkiksi Vareksen käynti Turun opiskelija-asunnossa. Siellä ynseä Notsku-niminen nuori nainen väläyttää radikaalia uhoaan Varekselle. Niinpä Varekselle tulee mieleen oman nuoruuden aatteiden palo ja kaiken maailman seminaarien merkitys liukasteena seuraelämän ikiaikaisessa teerenpelissä.
Black Jack on hyvä kirja.
Ritva Sorvali