. CrimeTime 2019.
Hautausurakoitsijan tarina jatkuu piinaavana
Kuolemanlaaksossa Marko Kilven hautausurakoitsijan tarina kulkee taas rinnakkain monen henkilön kautta. Hauturi Jarmo Kiven oppipoika Tuomas perheineen on lähes pääroolissa, Kivi itse toimii sekä taustalla että etualla, poliiseilla on monta eri tarinan kuljettajaa, henkilöiden vaimot pelkäävät ja epäilevät siinä sivussa, Reksa-niminen henkilö toimii, Rundi tietenkin ja tärkeänä henkilönä poliisin leski Tiina.
Tarinat jatkuvat vuorotellen, joten lukijan on oltava hereillä ja pidettävä mielessään koko kehikko, mitä kenellekin on tapahtunut, kuka tietää mitäkin, kuka epäilee ketäkin. Lukija tietää kuka on kaiken takana, mutta poliisi ei tätä tiedä. Jos joku poliisi alkaa tulla liian lähelle, edes aavistella jotain, hänet vaiennetaan.
Tässä kirjassa vaimot ja lapset alkavat tulla isompaan rooliin. Jarmo Kivi ei pysty hallitsemaan näitä samalla suoraviivaisuudella kuin muita henkilöitä. Vaimo on paikkakunnan pappi, joten häntä ei voi noin vain heivata sivuun, kaikki tuntevat hänet. Mutta vaimonkin työn ansiosta Kivi saa tärkeitä tietoja.
Jarmo Kiven lonkerot tuntuvat ulottuvan kaikkialle, hän vakoilee, uhkailee ja urkkii lähipiiriläisiäänkin ja hän saa muut uskomaan itseään. Hän petaa ovelasti tilanteita eteenpäin, saa jotkut muut näyttämään epäilyksenalaisilta, jopa syyllisiltä. Hän siirtää omat tekonsa muiden kontolle ja luikertelee tulos tilanteesta kuin tilanteesta. Hautausurakoitsijana hän pääsee lähelle poliisinkin työtä ja tietoja.
Undertaker-sarja on karu ja kova, armoa ei anneta. Kuolemanlaakso jättää kaikki keskeiset henkilöt melkoiseen kiipeliin. Niinpä tuntuu itsestään selvältä, että tarina jatkuu. Lukijana olen jo kauan toivonut, että oikeus lopulta tapahtuisi ja Jarmo Kivi joutuisi vastuuseen kaikesta tekemästään. Jospa näin kävisi neljännessä osassa.
Ritva Sorvali