. 2015.
Sinisilmiä sukupolvesta toiseen
Sinisilmät kuvaa sodanaikaisten tapahtumien jälkiseurauksia. Mies ja nainen kohtaavat vuonna 1944 Somerniemellä – myöhemmin syntyy lapsi. Mitä muuta tuo tapahtuma saa vuosien saatossa liikkeelle, siitä Markku Keisala kertoo.
Tarina kulkee monessa ajassa, vuosissa 1944 ja 1945, 1950-luvulla, 1980-luvulla ja suurimman osan aikaa ollaan aivan nykyajassa. Tarinan keskeisillä henkilöillä on siniset silmät. Niinpä yksi sinisilmä kappalainen Anssi Lauste rupeaa tutkimaan sukujuuriaan ja löytää isänsä ja siskonsa jäljille.
Oikeastaan kaiken takana on rakkaus, paitsi miehen ja naisen välinen myös lasten ja vanhempien välinen rakkaus tai sen puute. Sen puute saattaa invalidisoida ihmisen niin, että hän menettää suhteellisuudentajunsa ja ajautuu yksinäisyyteen ja epätoivoisiin tekoihin, jopa murhiin, kuten tässä tapauksessa.
Markku Keisala kuljettaa tarinaa lyhyinä välähdyksinä. Mielenkiinto pysyy koko ajan yllä ja loppuratkaisu yllättää. Tarinassa on hyvä juoni, ja myös paikallisväri tulee hyvin esille. Tavallisten ihmisten innostus sukujen tutkimiseen ja tapausten selvittämiseen on kuvattu uskottavasti ja kiinnostavasti.
Jos jotakin olisin lisännyt, niin viimeiselle sivulle kaksi sanaa: Alisa lopettaa itkunsa ja tapittaa Astridia rauhallisena sinisillä silmillään.
Ritva Sorvali