Markku Ropponen, Laskevan auringon talo

. Crime Time 2014

Laskukauden jyväskyläläistä menoa

Markku Ropponen kuvaa taas Jyväskylää, laman kurimuksessa painiskelevaa keskisuurta kaupunkia. Ropposen yksityisetsivän Marlon Turmasen toimistosta on näköala kävelykadulle, jossa soittaa leipänsä eteen milloin kukakin. Eletään syksyä, joten vähitellen kylmä pakottaa puuhaamaan itselleen ainakin katon pään päälle.

Marlon Turmanen saa tehtäväkseen selvittää varkausjuttua, mutta siitä paisuu oitis kaksoismurha, jonka ympärillä pyörii jopa kymmenkunta epäilyksenalaista. Turmanen joutuu vähän väliä myös hyökkäyksen uhriksi ja ihmeellistä kyllä onnistuu aina pelastautumaan. Oikeastaan Turmasesta on sukeutumassa jonkinlainen villin lännen sankari.

Erityisen suurta sankaruutta Turmanen osoittaa matkallaan pohjoiseen, jossa hän joutuu sikäläisten isokenkäisten pidättämäksi. Tällä matkakuvauksella Ropponen halunnee kertoa, että joissain päin Suomessa majailee kovaotteisia ökyporukoita, jotka soveltavat omalla alueellaan itse luomiaan lakeja ja asetuksia.

Laskevan auringon talossa Markku Ropponen paljastaa useimmista henkilöistään yhä uusia puolia. Alun kiltin tuntuisesta ihmisestä paljastuukin lopulta aivan muuta ja esimerkiksi vetämättömän oloisista tietokoneitaan näpräävistä graffidien maalaajista löytyy ytyä myös tosi toimiin.

Kaksoismurhan selvittely kestää koko kirjan ajan, ja hieman petyin sen motiiveihin. Ja kun Jyväskylä on niin pieni kuin on, tuntee Turmanen jollain lailla myös Ropposen edellisen yksityisetsivän Otto Kuhalan. Tässä kirjassa Kuhala ja Turmanen tapaavatkin sattumoisin yöllisessä kahvilassa.

Kirjan kaunis nimi Laskevan auringon talo herättää odotuksia, mutta niihin ei ikään kuin vastata. Talo jää taustalle, siitä tai sen historiasta ei pahemmin kerrota.  Tosin Turmasen bisnekset ovat vähenemässä, kuvatun laulajatähden ura vetelee viimeisiään, Jyväskylä on alamaissa; kaikki on laskussa, siitäkö nimi?

Ritva Sorvali