Marianne Peltomaa, Tilinteon aika. Rikosromaani. S…

. Schildts 2006

Työpaikan ihmismassa ei sytyttänyt

Tilinteon ajassa Marianne Peltomaa kuvaa tilitoimistoa, sen kovaa työilmapiiriä ja siellä tapahtuvia outoja asioita. Aihe on kiinnostava, käsitteleehän se työpaikan sisäistä kilpailua. Liikkuu huhuja, että pari henkilöä pitäisi vähentää, ja jokainen tietenkin toivoo että ei olisi irtisanottavien listalla.

Mutta vaikka aihe on kiinnostava, en tahtonut päästä kirjaan sisälle. Varmaan yhtenä syynä tähän on se, että työpaikalla on pitkälti toistakymmentä henkilöä, ja näitä kaikkia käsitellään kirjassa tasapuolisesti. Niinpä kukaan näistä henkilöistä ei tule lukijaa lähelle.

Toinen syy kirjan eräänlaiseen vetämättömyyteen oli varmaan se, että varsinaiset rikokset alkoivat tapahtua vasta puolivälin jälkeen. Joten koko alkupuolen lukija joutuu seuraamaan kuinka Oona, Saara, Katri, Marika, Hilkka, Emilia, Agneta, Magdalena, Jonny, Jari, Kari ja Risto juovat kahvia ja kyttäävät toisiaan.

Jos työpaikalla olisi ollut puolta vähemmän henkilöitä, uskon että kirja olisi ollut luettavampi. Nimittäin tarinaan liittyvä kolmihenkinen perhe ja muutaman poliisin joukkio olivat huomattavasti kiinnostavampia kuin työpaikan joukkio.

Hieman epäuskottavalta tuntui lopun auvoisuus, jossa tekijä auliisti tunnusti kaikki tekosensa. Marianne Peltomaan esikoisdekkari Ei valoa tunnelissa oli huomattavasti kiinnostavampi kuin tämä kakkonen.