JP Koskinen, Elokuun viimeinen ehtoollinen.

. Crime Time 2022.

Elokuun viimeinen ehtoollinen jää hajanaiseksi

JP Koskinen jatkaa Hämeenlinnan asioiden setvimistä uusimmassa kirjassaan Elokuun viimeinen ehtoollinen. Kirja on suhteellisen selkeä muuten, mutta kirjan nimeä en oikein ymmärtänyt.

Salapoliisikaksikko Kalevi Arosuo ja Juha Tulikoski jatkavat rikosasioiden selvittelyä. Tällä kertaa heillä on tilaustyö selvittää paikallisten kaksosten Edwardin ja Kondradin yhtaikaa saaman sydänkohtauksen mahdollinen rikos, sillä toinen kuolee kohtaukseen, ja toinen jää henkiin. Kaksoset ovat perustaneet Hämeenlinnaan Totuuden veljeskunta -nimisen salaseuran, jonka jäsenet vaikuttavat vahvasti kaupungin asioihin, etenkin kaavoitukseen ja tonttikauppoihin. Juho Tulikoski liittyy kyseiseen seuraan.

Toinen tarina on 1700-luvun alkuun sijoittuva murhajuttu, jossa muuatta Kaisaa meinataan työntää roviolle sattuneista kuolemantapauksista. Kaisa on rehevä nainen ja joutunut hätistelemään kauemmaksi käpälöimään yrittäviä miehenpuolia. Eipä siinä muuta tarvitakaan, kun noitaepäilyt alkavat. Tässäkin tarinassa kuljetaan Hämeenlinnan liepeillä, mutta miten se liittyy nykyhetken tarinaan ja salapoliisikaksikon työhön, sitä en oikein tajunnut. Ehkä Totuuden veljeskunnan aatemaailmassa on jotain vanhahtavia piirteitä, ja kulkeehan salapoliisikaksikko Hämeenlinnan maanalaisissa käytävissä, jotka lienevät peräisin ties miltä vuosisadalta.

En oikein päässyt tämän kirjan imuun. Sydänkohtauksen saaneet kaksoset jäivät jotenkin kasvottomiksi enkä jaksanut kiinnostua siitä, mitä heille oikein oli tapahtunut. Tarina liikkui liian kaukana jo tutuksi tulleesta Arosuon suvusta, ja kirjassa oli liian paljon henkilöitä, jotka vain käväisivät kirjan sivuilla, joten kokonaisuus jäi hajanaiseksi. Kun Arosuon suvusta pitäisi Murhan vuosi -teemaan kirjoittaa vielä neljä kirjaa, toivon JP Koskiselle aikaa löytää jämäkämpiä aiheita, jotta kunkin kirjan imu kantaisi loppuun asti.

Ritva Sorvali