Elina Hirvonen, Kun aika loppuu

. Wsoy 2015

Suru oman lapsen teosta kestää läpi elämän

Kukapa ei olisi joskus ajatellut, että olisipa vielä eilinen päivä? Jospa tätä ei olisikaan tapahtunut? Jos kelloa voisi siirtää taaksepäin? Mutta kun ei voi.

Elina Hirvosen kuvaama perhe joutuu ottamaan vastaan yhden perheenjäsenen teot ja kantamaan niiden aiheuttamaa surua loppuelämänsä. He ovat tekijän omaisia, kukaan ei tunne myötätuntoa heitä kohtaan. He ovat osasyyllisiä tapahtumiin. Heidän olisi pitänyt huomata jotain, heidän olisi pitänyt ottaa yhteyttä johonkin auttavaan tahoon. Niin olisi.

Hirvonen kuvaa perhettä, jossa on äiti, isä, tytär ja poika. Kyseessä on hyvin toimeentuleva yläluokkainen perhe: äiti luennoi yliopistossa, isä matkustaa tutkimushankkeensa takia ympäri maailmaa, tyttärestä tulee lääkäri ja niin edelleen.

Perheen poika Aslak on pienestä pitäen ollut jotenkin erilainen. Hänellä ei ole kavereita koulussa, hän suorastaan asuu netissä, häntä on vaikea lähestyä. Vanhemmat ja myös sisko ovat pelänneet hänen puolestaan, mitä ihmettä hän ajattelee ja tekee? Elina Hirvonen haluaa herättää meidän pohtimaan, mikä on sukulaisten vastuu tällaisessa tilanteessa? Mitä pitäisi tehdä?

Perheen tilannetta kuvataan vuoroin äidin, tyttären tai Aslakin kautta. Vaikka pääosin ollaan aivan nykyhetkessä, ainakin äiti muistelee millaista oli, kun lapset olivat pieniä, millaista oli kun Aslak meni kouluun, millaisia yhteenottoja käytiin tyttären murrosiässä ja myös myöhemmin. 

Vanhemman vastuu on suorastaan sietämätön. Kun lapset ottavat etäisyyttä eikä heistä aikoihin kuule mitään, mitä pitäisi tehdä? Pitääkö vain sitkeästi soitella ja saada puhelin korvaan vai antaa olla? Pitääkö päästää irti? Mielessä asia on kuitenkin koko ajan, ehkä jopa sitä enemmän, mitä viileämmiksi välit menevät.

Elina Hirvonen on tarttunut erittäin ajankohtaiseen ja samalla ikiaikaiseen aiheeseen: vanhemmuuden iänikuiseen vastuuseen. Ja samalla on kyse myös muiden sukulaisten, naapurien ja läheisten vastuusta. Kenen kaikkien on syy kun jotain tapahtuu?

Ritva Sorvali