Rikollisjoukot kaiken takana
Andrei Kostantinovin Tappava Troikka kertoo sekä Pietarin että Moskovan alamaailmasta. Kirjassa kolme entistä koulukaverusta löytää toisensa samoista puuhista hyvinkin kaltevalta pinnalta. Konstantinovin romaanista saa sellaisen kuvan, että rikollisjoukkiot määräävät kaikesta. Ne ovat soluttaneet lonkeronsa sekä poliisiin että oikeuslaitokseen, joten ne ovat tavallaan koskemattomia.
Jos joku laillisuuden kannattaja yrittää nostaa päätään ja vastustaa joukkioiden pyrkimyksiä, hänet löydetään oitis jostain murhattuna. Seuraava uskalikko miettii useamman kerran ennen kuin ryhtyy esittämään rohkeaa. Ylituomarit ja poliisipäälliköt kiristetään rikollisjoukkioiden vasalleiksi joko rahalla tai maineen menetyksellä. Kaikilta löytyy jokin heikko kohta, johon isketään.
Kun Konstantinovin kaikki päähenkilöt toimivat alamaailmassa, kirjan näkökulma venäläisyyteen on todella synkkä. Tosin rikollisliigoissakin voi toimia monella tapaa. Oikeastaan kirja tuntuukin sanovan, että ei ole mitään tarkkaa rajaa rikollisuuden ja lainkuuliaisuuden välillä. Ja jos onkin, tuota rajaa on todella vaikea nähdä.