. Crime Time 2022.
Huumeiden myyjät vakuuttivat, poliisi ei
Valtteri Mörttisen esikoisromaani Mutta suurin niistä on raha liikkuu pääosin Helsingin itäisissä kaupunginosissa Kalasatamasta alkaen. Mörttinen kuvaa huumemaailmaansa sekä myyjien että poliisien näkökulmasta. Vähemmän varsinaisten käyttäjien.
Tämän kirjan mukaan huumekauppa näyttäisi pyörivän melkoisten amatöörien käsissä. Huumekauppaa pystyy kirjan mukaan pyörittämään, kun vain saa tarpeeksi vahvan kimmokkeen ansaita nopeasti rahaa. Niinpä taksikuski Matti Virtanen nousee vauhdilla huumekaupan huipulle.
Poliisin puolella minua ihmetytti se, että poliiseilla näyttää olevan enemmän keskinäisiä riitoja ja kateuksia kuin yhteispeliä murhaajien tai huumeidenvälittäjien vastuuseen saattamiseen. Kuvatut poliisin tutkintakeinot lienevät vähintäänkin laittomia, pelottaisi elää tämän kirjan kuvaamien poliisien turvaamassa yhteiskunnassa. Kovista keinoistaan huolimatta poliisi kuitenkin tuntuu tämän tarinan mukaan olevan aivan pihalla siitä, mitä Itä-Helsingissä tapahtuu.
Jotkin yhteiskuntaa luonnehtivat yksityiskohdat tuntuivat oivallisilta kuten esimerkiksi se, että huumeiden käyttäjä ei saa lääkäriltä huumeita lääkkeiksi vaan hänelle tarjotaan muuta hoitoa. Terapiaa hakevalle taas tarjotaan lääkkeitä/huumeita vaikka hän ei niitä haluaisi.
Myös monet Helsinkiä kuvaavat jaksot viehättivät: ”Maailmanpyörän valot heijastuivat merenpinnasta, ja Palacen kattokyltti kutsui vielä ennen pilkkua illalliselle ne, jotka tyytyivät nestemäiseen ravintoon.”
Mörttisen kieli etenee juohevasti, ja henkilöiden nimet ovat suorastaan huvittavia. Myyjäpuolella uskoin myös koviin otteisiin. Mutta se, että poliisi toimii siten kuin se tässä kirjassa toimii, ei kolahda. En edes halua uskoa näihin poliiseihin.
Ritva Sorvali