. Kustannus-Mäkelä Oy 2008.
Poliisia odotetaan kahvinkeitin ladattuna ja pullavati pöydässä
Senioriasuntolan Silja löydetään kylpyammeesta kuolleena. Kun Piippo ja kumppanit tutkivat yhteisöä, käy ilmi että kuollut on ollut mukava ihminen, kaikkien suosikki. Kun kuolema paljastuu murhaksi, tuntuu käsittämättömältä, miksi joku on juuri tämän ihmisen murhannut.
Tosin, kun tarkemmin tutkitaan, pinnan alta paljastuu erilaisia virityksiä. Kaikki asuntolan naiset eivät ole pitäneet siitä, että Silja kävi niin usein kylvyssä ja muutenkin hoiti turhan paljon itseään. Ei eläkeläisen tarvitse muotivaatteissa kulkea eikä alvariinsa kampaajalla juosta.
Yhtä paljon pahennusta herättää asuntolan mieskaverusten Akun ja Ension viinan kanssa läträäminen ja taksilla ajelu. Eläkeläisten pitäisi ymmärtää asemansa ja olla siivellään. Kaikenlainen irtiotto on pahasta. Murhatutkimus kuitenkin kiinnostaa asukkaita, ja jokainen haluaa sanoa siihen sanansa.
Tuula T. Matintupa on rakentanut ikäihmisten yhteisöön sijoittuvan murhatarinan taitavasti ja pohjustanut myös tapahtumien paljastumista pitkin kirjaa. Kun esimerkiksi asuntolan hurmuri-Reinolta on kuollut vaimo Estoniassa, uimisesta ja hukkumisesta puhutaankin kirjassa tämän tästä.
Sillä hukkumalla on kuollut myös kylpyammeesta löydetty Silja. Akun ja Ension Mirkku-kissan pennut löytyvät hukutettuina, löytyvät moneen kertaan. Lähes koko ajan sataa vettä, vaikka ollaan tammikuussa. Lisäksi kirjan lopputapahtumat on sijoitettu kesämökille sortumavaarassa olevan kesäterassin liepeille.
Tässä kirjassa Aleksanteri Piippo muistelee lapsuuttaan ja suree sitä, että he isän kanssa eivät panneet äidille kampoihin. He jättivät pikkusiskon yksi taistelemaan äitiä vastaan. Samalla Piippo tuskailee nykyistä saamattomuuttaan, kun hän ei saa aloitetuksi kunto-ohjelmaansa. Suhde Leija-vaimoon takkuilee, työkaverit seuraavat tilannetta huvittuneesti.
Kun poliisit kuulustelevat ikäihmisiä, he samalla näkevät itsensä tulevina vanhuksina. He eivät kuitenkaan aina tajua, miten vanhuksia pitää kuunnella. Dementoitunutkin kuulusteltava voi kertoa tärkeää tietoa, mutta tuo tieto vain täytyy tulkita. Oleellista tietoa on esimerkiksi se, että asuntolassa on meneillään remontti, ja asukkaat on pantu asumaan kuka kenenkin kanssa.
Ikäihmisiä on luonnehdittu terävästi jo aivan kirjan ensimmäisellä sivulla, jossa harjoittelijapoika on linja-autossa matkalla asuntolaan ja tarkkailee muita matkustajia.
Ritva Sorvali