Tuula T. Matintupa, Piippo ja kuolemantanssi.

Kustannus-Mäkelä Oy 2000.

Nykyajan minotaurus asialla

Kirjassa Piippo ja kuolemantanssi osa ajasta ollaan Kreetalla. Kreetan historian mukaan nuoret ovat Kreetan kulttuurin kukoistusaikana tanssineet härkien sarvissa henkensä uhalla. Tarun mukaan Kreetalla on myös uhrattu nuoria Minotaurus-hirviölle. Samoissa maisemissa kuolee kirjan kuvaamana aikana suomalainen nuori nainen.

Oikeastaan kyseessä on naapurusten juttu. Sundströmit ja Lehdot ovat asuneet kauan saman kadun varrella. Heidän lapsensa ovat tuttuja keskenään, jopa rakastavaisia, vaikka etenkin rouva Sundström pitää Lehtoja vähempiarvoisina. Sekä Lehdoilla että Sundströmeillä on molemmilla oma luurankonsa kaapissaan.

Kyseessä on myös sisarusten välinen juttu. Lehdon sisarukset Soile ja Johanna ovat kuin yö ja päivä. Soile on rohkea ja räiskyvä, Johanna taas kiltti, hiljainen ja syrjäänvetäytyvä. Heidän veljensä on kuollut nuorena. äiti suree tätä asiaa edelleen. Sundströmien puolella Peter on vahva, kun taas Elise on hoidossa huumausaineiden käytön takia. 

Tämä kirja kuvaa myös kaksoiselämää viettävää ihmistä. Kirjailija antaa lukijalle tästä vinkkejä, mutta ne saattaa tajuta vasta jälkeenpäin. Jo Minotaurus on vihje tapahtumien ytimeen. Minotaurushan on kreikkalainen taruolento, jolla on miehen ruumis, mutta härän pää. Nykyajan minotaurus on tapahtumien takana ja suurin osa teoista tehdään aiempien tekojen peittelemiseksi.

Kuolemantanssissa on sekoitettu vanhaa mytologiaa ja nykyajan asioita. Uusia tarinoita ei olekaan, kuten kirjassa sanotaan. Nykytarinat ovat vanhojen toistoa. Tuula T. Matintupa onnistuu taas kerran luomaan kiinnostavan nykyperhetarinan, jonka aivan keskiössä toimii tapahtumien aiheuttaja.

Ritva Sorvali