2000-luvulla kirjailijan ote vankistuu
Pizza al-Qaidassa Staffan Bruunin päähenkilö Burt Kobbat elää jo suhteellisen säntillistä elämää. Hän joutuu sattumalta vastuuseen 5-vuotiaan pojan hyvinvoinnista, joten kotityöt ja muun muassa ruuanlaitto tulevat Kobbat`lle tutuksi.
Vaimo Gun on edelleen ulkomailla ja riiustelee siellä amerikkalaispoliitikon kanssa. Burt puolestaan ihastuu sosiaalitäti-Rauhaan, jonka kanssa he yhdessä pitävät huolta Ali-pojasta.
Burt kirjoittaa juttujaan samalla kun Ali leikkii makuuhuoneessa.
Kirjan aiheena on talousrikollisuus ja terrorismi. Nämä asiat vaikuttavat tapahtumien taustalla, saavat ihmisiä katoamaan ja jopa kuolemaan. Suomen lisäksi liikutaan Ruotsissa ja puhutaan myös Saksan tapahtumista. Poliisi Henrik Venäläinen joutuu huolehtimaan paitsi koiransa kohtalosta myös etsimään kadonneita ihmisiä.
Terroristit ovat kovakouraisia, arvaamattomia, tuntemattomia. Tämä on harmi, sillä heidän sisälleen olisi hyvä päästä. Paha jää kasvottomaksi.
Kadonneiden EU-rahojen jäljillä
Bruunin viimeisin suomennettu dekkari Siperia opettaa pureutuu EU-kytkentöihin ja lennättää Burt Kobbatin Brysseliin. Euroopassa on kova meno päällä, lentokoneita tipahtelee tämän tästä. Niinpä koko Eurooppa pannaan lentokieltoon putoamissyiden selvittämiseksi.
Burt joutuu tapansa mukaan kiperiin tilanteisiin, joissa hengenlähtö on monesti lähellä. Siperiasta saadaan tietoisku sikäläisistä ympäristötuhoista, Burtin oma lastenkirja lähtee valloittamaan maailmaa tosin alkumetreillä on vaikeuksia.
Tässä kirjassa Bruun on löytänyt hyvin itseironisen vaatteilla koreilevan miehen. Sekä Burt että monet muut kirjan miehet rupeavat pukeutumaan italialaisittain, koreilemaan vaatteillaan. Tämä menee kuitenkin hieman yli ja herättää kateuden sijasta lähinnä hilpeyttä.
Loppu oli yllättävä, mutta hieman petyin murhan motivoinnin suhteen. Osittain kuvio täsmäsi, mutta varsinaisen pääpirun olisin suonut löytyvän toisaalta. Mutta kaiken kaikkiaan Siperia opettaa on paras tähän asti lukemistani Staffan Bruunin kirjoista.