. Otava 1999
Sirpa Tabet`n kuvaamia murhia ei heti murhiksi älyäkään
Sirpa Tabet`n sankarina jatkaa toimittaja Paula Mikkola. "Yöleikissä" Mikkola pysyy tiiviisti Helsingissä ja tutkii avomiehensä murhaa. Mies on kadonnut jo neljä vuotta sitten ja löytynyt kaksi vuotta sitten hiekkakuopasta. Aika on hävittänyt kaikki jäljet, joten ainoastaan jäljittämällä miehen viimeisiä päivä ja arvaamalla loput Paula Mikkola yrittää päästä tapahtumien jäljille.
Sirpa Tabet`n uusin kirja kiertelee eri puolilla Helsinkiä. Enimmäkseen ollaan keskustassa, mutta tämän tästä Paula Mikkola joutuu jäljittämään häntä vainoavaa salaperäistä naista aina Vantaan Koivukylään asti. Näin kuljetaan myös lähijunissa, asematunneleissa, kaduilla. Salaperäinen nainen ja isokokoinen mies pelottavat ja kiinnostavat Paula Mikkolaa ja loppujen lopulta juuri nämä osoittautuvat ratkaiseviksi henkilöiksi myös avomiehen kuoleman selvittämisessä.
Yöleikissä on useita kymmeniä henkilöitä. Kaikki eivät liity mitenkään tutkittavaan juttuun vaan kuvaavat enemmänkin päähenkilön taustaa. Näitä henkilöitä ovat esimerkiksi Paula Mikkolan Kanarialla majailevat vanhemmat, maalla asusteleva miesystävä ja monet lehtimaailman ihmiset.
Yksityisetsivä Paula Mikkola
Lehtinaisena Paula Mikkola on erikoistunut tekemään juttuja kadonneista henkilöistä. Tähän sarjaan hän on tehnyt jutun myös kadonneesta avomiehestään Tomista ja on sen ansiosta saanutkin erilaisia yhteydenottoja. Niinpä hän lähes päätoimisesti ryhtyy tutkimaan tätä tapausta. Hän pureutuu neljän vuoden takaiseen aikaan ja etenkin siihen iltaan, jolloin Tomi on viimeisen kerran nähty elossa, tämän Kultakeitaassa viettämään iltaan.
Ketkä muut olivat tuolloin Kultakeitaassa? Millä tavalla nuo henkilöt liittyvät toisiinsa? Miten Tomi liittyi näihin henkilöihin? Mihin Tomi Kultakeitaasta lähti ja kenen kanssa? Mitä tapahtui seuraavana yönä? Miksi salaperäinen nainen on kiinnostunut Paula Mikkolasta? Miksi miehiä alkaa kuolla aina sen jälkeen, kun Paula Mikkola on käynyt näitä tapaamassa? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin Paula Mikkola yrittää löytää vastauksia.
Paula Mikkola yrittää selvittää tapausta omin voimin puhumatta asiasta paljonkaan esimerkiksi poliisille. Puolakka-niminen poliisimies olisi kuitenkin hyvinkin kiinnostunut Paulan liikkeistä, etenkin sen jälkeen kun miehiä alkaa kuolla tämän käytyä tietyissä paikoissa. Mitä Paula miehille tekee, kun nämä kuolevat? Ja kuolevatko nämä luonnollisesti vai murhataanko nämä? Jos murhataan, niin sitten niin ovelasti, että sitä on vaikea todistaa. Poliisit epäilevät kuitenkin Paulaa, minkä takia tämä ei paljon välitä olla näiden kanssa tekemisissä.
Uskottavan tuntuinen loppuratkaisu
Sirpa Tabet´n Yöleikki on hyvin kirjoitettu ja suunniteltu rikosromaani. Siinä kuljetetaan rinnakkain monta tarinaa, jotka lopussa ovelasti nivoutuvat toisiinsa. Kaikki tarinoiden kannalta tärkeät ihmiset ovat mukana lähes alusta alkaen, joten kirjailija palkitsee tarkkaavaisen lukijan mahdolliset omat huomiot. Mutta vaikka ei olisi mitään tajunnutkaan, niin lopussa huomaa että tosiaan, olisihan minun pitänyt siitä ja siitä tajuta että jotain tällaista tässä kehitellään.
Yöleikki on monikerroksinen tragedia. Siinä on monta uhria ja sen kuvaamien tapahtumien jälkeen moni ihminen suree tekemisiään tai tekemättä jättämisiään. Oikeastaan kaikki kirjan kuvaamat henkilöt ovat tavallaan uhreja, olosuhteidensa uhreja tai tilanteen luomia uhreja. Ja senkin voinee paljastaa, että kuvauksen keskiössä on erittäin ajankohtainen ja tunteita kuohuttava yhteiskunnallis-sosiaalinen ilmiö.
Jännitystä kirjaan tuo mm. se seikka, että tutkijamme Paula Mikkola tuntuu olevan itse koko ajan vaarassa. Lukijana toivoisi, että hän raottaisi poliiseille edes hieman tulevia menojaan, jotta nämä osaisivat häntä tarvittaessa jostakin etsiä. Mutta Paula Mikkola jäljittää yksin milloin ketäkin pitkin Helsingin öisiä katuja, niin että suorastaan karmaisee, kun joku alkaakin juosta siellä hänen perässään.
15.4.2000
Ritva Sorvali