. Karisto 2009.
Koskinen novellista toiseen Linnean sängyn äärellä
Seppo Jokisen 13 rikostarinaa kertovat lyödyistä ihmisistä, miehistä ja naisista. Ensimmäinen kertomus Maksun paikka kertoo siitä, miten ihminen ei pääse tekojaan pakoon. Jos tekoon liittyy traumaattisia muistoja, syyllisyyttä ja häpeää, se palautuu jatkuvasti elävänä mieleen, vaikka kyseisestä teosta olisi 40 vuotta.
Vapaa kirjailija kertoo miehestä, joka haluaa epätoivoisesti kirjailijaksi ja suunnittelee saavansa mainetta lööppijulkisuudella. Tästä novellista jäi parhaiten mieleen miehen hyväntuulinen naisystävä, joka rehevänä ja tuhansiin neuloksiin pynttäytyneenä myi lapasia ja sukkia talvisella Tampereen torilla.
Naistenpäivä kertoo 25-vuotiaasta naisesta, joka ottaa panttivangiksi entisen opettajansa. Nainen syyttää opettajaa siitä, että tämä ei koulussa puuttunut räikeään kiusaamiseen, vaikka näki mitä tapahtui. Novellissa äiti kuvataan äidin epätoivoa, kun tämä aamulla vessassa näkee yöllisiltä reissuiltaan kotiutuneen poikansa farkut upotettuna vesiämpäriin, jonka vesi punertaa hälyttävästi.
Humoristisin novelli on Häivytetyt, jossa Tampereen poliisin rikososaston johtaja on saanut päähänsä, että rikososaston kuulusteluja voisi kuvata tositeeveeohjelmaksi. Kuulusteltujen naamat tietenkin häivytettäisiin, mutta kuulustelijat näkyisivät. Raivon vallassa Koskisen poliisiporukka miettii, miten saisi sabotoitua hankkeen ja keksiikin nerokkaan suunnitelman.
Niminovelli Lyöty mies alkaa niin, että komisario Koskinen törmää huoltoasemalla hoippuroivaan mieheen, jolta näyttää olevan taju kankaalla. Koskinen toimittaa miehen sairaalaan. Vähitellen miehen ympärille alkaa kerääntyä ihmisiä, paljastuu että tätä on löyty päähän, mutta myös henkisesti mies on jo aikaisemmin lyöty, nöyryytetty, karkotettu maasta.
Lyöty mies on monisyinen novelli, jossa erityisesti suomalaisten miesten ennakkoluuloisuus ulkomaalaisia kohtaan on tärkeä juonne. Ulkomaalaisiin rinnastuvat kirjan muissa novelleissa vankilasta vapautuneet tai muuten jollain tavoin maineensa menettäneet. Lyöty voi olla monella tavalla.
Lyöty on myös komisario Koskinen tässä kirjassa, sillä hänen naisystävänsä Linnea makaa sairaalassa ja Koskinen istuu tämän vuoteen vierellä aina kun rikosjutuiltaan suinkin ehtii. Koskisen työkaveritkin ovat tavallista hienotunteisempia, kun tietävät tästä asiasta. Kokoelma Lyöty mies osoittaa selvästi, että rikosnovellissa ei välttämättä tarvita murhia eikä aina poliisikuulustelujakaan.
Ritva Sorvali