. Gummerus 2005
Pikkujuttu
Samasta uutisesta seitsemän rikosjuttua
Pikkujutussa kirjailijat ovat saaneet teemakseen lehtijutun: ”Hotelli Kämpin edestä löytyi kuollut mies”. Jutussa kerrotaan, että miehen henkilöllisyys on edelleen epäselvä mutta että tämä on noin 30-40-vuotias. Seitsemän kirjailijaa on kirjoittanut tästä uutisesta novellin.
Jarkko Sipilä laittaa vakiopoliisinsa Kari Takamäen tutkimaan aiheesta kehittelemäänsä ”Liikemies Matilaisen murhaa. Uhri on tullut Oulusta Helsinkiin liikeneuvotteluun ja katsonut samalla reissullaan Kärppien pelin Hartwall Areenalla. Jutun tutkinta perustuu paljolti Matilaisen puhelintietoihin ja tämän iltamenojen selvittelyyn.
Pekka Salon ”Pako” tuntuu aluksi tapahtuvan jossain etelässä, mutta paikantuu sittemmin hyvinkin lähelle. Novellia lukiessa tuli mieleen Veijo Meren Tappaja, jossa tarkka-ampuja maastouttaa itsensä suorastaan luonnon osaksi. Paon henkilö kävelee hiekassa ja ajoittain ikään kuin sulautuu hiekkaan.
Pirkko Arhippa kertoo novellissaan ”Rikerangaistus” parkkipirkoista. Heidän Ladyksi ristimänsä autoilija parkkeerailee surutta invalidipaikoille ja muutenkin holtittomasti ja ärsyttää parkkinaiset äärimmilleen. Asiakkaan ylimielisyys ja röyhkeys saa aikaan melkoisen tapahtumaketjun
Wexi Korhosen novellissa ”Poliisi ja pelimies” Kari Salo ujuttautuu asiakkaaksi helsinkiläiseen peliluolaan. Siellä hän pelaa suurilla panoksilla ja vessareissullaan viestittää kännykällä poliisille tilanteen kehityksen. Jutussa oletetaan, että Kämpin edestä löytynyt mies on surmattu maksamattomien pelisaatavien takia.
Tuuli Rannikon ”Omantunnon hinta” on ovela ja kauhistuttavalla tavalla lukijaa vielä tarinan lopussakin palkitseva kertomus kahden homomiehen keskinäisestä mustasukkaisuudesta. Tarina opettaa että mustasukkaisuus ja ylpeys yhdessä voivat saada todella paljon pahaa aikaan.
Ovela on myös Tuula Sariolan kertomus ”Kuollut, ei kuollut, kuollut”. Siinä todella ovelat ja rahanahneet ihmiset ottavat mittaa toisistaan. Näille ihmisille muut ovat pelkkiä astinlautoja ja harmillisia esteitä heidän rahankahmimishankkeilleen. Joten näitä muita voi surutta päästellä päiviltä tarpeen mukaan.
Tapani Baggen ” Ammattimies” on ammattitappaja Kovanen. Tämä on kokoelman kaikkein kovin ja kovaksikeitetyin tarina. Parikymmensivuisessa novellissa kuolee ilmeisesti kymmenkunta ihmistä, joten heihin ei ehtinyt kiintyä eikä heidän kohtalonsa lukijaa hetkauttanut. Päähuomio onkin juonen kuljetuksessa.
Kun katselee seitsemän novellin kokonaisuutta, niin kaikkein kiinnostavimmiksi koin ne tarinat, joissa tekijän ja uhrin suhde on pääroolissa. Kun ihminen ärsytetään, kun häntä loukataan, kun hänen ihmisarvonsa joko perheenjäsenenä tai työntekijänä poljetaan lokaan, niin katkeruus ja kosto nostavat päätään.
Tästä näkökulmasta novellia kehittelivät erityisesti Pirkko Arhippa ja Tuuli Rannikko. Joten heidän tarinansa tulivat lähemmäksi. Kun rahaa liikutellaan murhien yhteydessä, lukijan samaistumismahdollisuus on huomattavasti vaikeampaa.
Ritva Sorvali