. Myllylahti 2019.
Kansalaissota varjostaa 1920-luvun Tamperetta
Tummat pilvet eilisen kuvaa Tamperetta 1920-luvun lopulla, kieltolain lopun ja Lapuanliikkeen nousun aikoina. Taustalla häämöttää kansalaissota, joka etenkin Tampereella sai aikaan valtavasti kärsimystä puolin ja etenkin toisin. Kymmenen vuotta sodan jälkeen haavat ovat vielä auki.
Tampereella murhataan 1920-luvun lopulla noin 30-vuotiaita naisia. Näitä löytyy alastomina ja kuolleina yksi toisensa jälkeen. Tampereen poliisia edustaa kirjassa konstaapeli Voitto Karhu, joka naisystävänsä toimittaja Ina Djurlingin kanssa ottaa naisten murhat tutkittavakseen, vaikka ne eivät hänelle suoranaisesti kuuluisikaan.
Osaa murhatuista naisista yhdistää Santahaminan vuoden 1918 sotavankileiri. Siellä naiset joutuivat valkoisten mielivallan kohteeksi, erityisesti erään lääkärin mielivallan kohteeksi. Nyt naiset viestittelevät toisilleen, että se on nyt Tampereella, joku oli nähnyt sen.
Hyyti kuvaa hienosti sitä, miten vaikea on saada vastuuseen hyvässä asemassa oleva ylemmän yhteiskuntaluokan ihminen, kun uhrit ovat nuoria naisia, osa jopa irtolaisia tai ainakin vain tehtaantyttöjä. Kuka heistä olisi kiinnostunut. He ovat jättäneet maalaiskotinsa ja muuttaneet kaupunkiin, he asuvat yksin tai kaksin. Jos he katoavat, kuka välittää? Uusia on tulossa tilalle.
Eli nousee esiin sekin ajatus, että ovatko nuoret naiset olleet tuolloin jollain tavoin lainsuojattomia? Tosin monet miehetkin ovat olleet lainsuojattomia tuohon aikaan, sillä myös virkavallassa näyttää olleen myötämieltä esimerkiksi Lapuanliikkeen otteita kohtaan. Kirjassa kuvataan yhden työmiehen pahoinpitely Lapuanliikkeen hengessä.
Tummat pilvet eilisen haukkaa ehkä kuitenkin liian monta liian suurta palaa. Siinä kuvataan nimittäin muun muassa höyrylaiva Kurun haaksirikkoa ja valmistaudutaan Tampereen kaupungin 150-vuotisjuhliin. Etenkin tuo Kurun haaksirikko on niin iso asia, että se jää vain raapaisuksi näin sivujuonteena.
Kurun kuvauksen sijaan olisin lukenut mieluusti enemmän tekijästä, joka alkaa paljastua lukijalle hyvissä ajoin ennen kirjan loppua. Hän motiivejaan olisi voinut kuljettaa mukana tarinassa oikeastaan alusta alkaen. Miksi hän toimi noin. Mikä oireyhtymä hänellä oli, että hänen piti ruveta sarjamurhaajaksi? Ei hänellä liene ollut puutetta naisista eikä rahasta. Mikä häneltä puuttui ja miksi?
Mutta Pekka Hyytin dekkari Tampereen 1920-luvusta on hyvä lisä maamme historiallisten dekkareiden sarjaan. Timo Sandberg on kuvannut vastaavasti Lahtea, Virpi Hämeen-Anttila ja monet muut Helsinkiä. Toivottavasti Pekka Hyyti löytää tutkijakaksikolleen uusia tutkimuskohteita sotien välisen ajan Tampereelta.
Ritva Sorvali