Outi Pakkanen, Pelistä pois

(Otava 2001)

Outi Pakkanen kuvaa dekkareissaan Helsinkiä. Ja vielä sellaista Helsinkiä, jossa majaillaan kaupungin keskustan vanhojen talojen ylimpien kerrosten lukaaleissa ja katsellaan Helsingin kattojen yli. Näin kirjan kuvaamat henkilöt moneen otteeseen tekevät.

Kirja alkaa pankista saneeratun Ilona Laaksolan kuvauksella. Ilona asua nyhrystää perintöasunnossaan ja tienaa lisäansioita puhelinmyyjänä. Samaan taloon on vastikään muuttanut samaisen pankin entinen pankinjohtaja Atte Söderberg. Söderbergin 10-vuotias tytär Sorella tutustuu Ilonaan ja vierailee tämän luona aina isällään käydessään.

Pankin asiat tulevat muutenkin esille, sillä Sorellan äiti, rouva Söderberg on nyt pankinjohtaja. Rouva on savustanut miehensä Atte Södergerin sekä pankista että perheestä. Kirjassa on tietenkin muitakin henkilöitä muun muassa Outi Pakkasen kestohenkilö mainosgraafikko ja omatekoinen salapoliisi Anna Laine. Anna Laine on edelleen kiinnostunut syömisestä ja ruuanlaitosta.

Tavallaan kirjassa käsitellään keskeisiä nykyajan kysymyksiä. Lähes päähenkilönä on avioerolapsi Sorella ja toisena yhtä tärkeänä henkilönä työpaikastaan saneerattu keski-ikäinen nainen Ilona Laaksola. Mutta jollain tavalla kirjan rakenne hajoaa. Liian paljon keskeisintä asiaa menee sivuhenkilöiden harteille.

Outi Pakkaselle tyypillinen palapelinomainen rakenne on tässäkin kirjassa rakentelun pohjana. Mutta käykö nyt niin, että näppärä rakentelu nousee suorastaan päärooliin? Tuolloin kirjan teemat hajoavat, ihmisten teot eivät tule kunnolla perustelluiksi ja monen henkilön kohdalla miettii, että minkähän takia tämäkin on tässä kirjassa.

Onko niin että kirjailijan on jostain syystä pitänyt luopua alkuperäisestä ideastaan? Nimittäin kymmenvuotiaan Sorellan kuvaus on niin monipuolista, että hänen olisi kuvitellut olevan keskeisemmässä roolissa myös kirjan lopulla.

julkaistu 27.5.2003, Kaupunkilehti Seiska