Markku Ropponen, Kuhala ja salaiset seuralaiset. T…

. Tammi 2020.

Kuhala ja Hippu selvittävät ampumistapausta

Markku Ropponen kuvaa yksityisetsivä Otto Kuhalaa, joka kulkee lähinnä Jyväskylän maisemissa koiransa Hipun kanssa. Hippu nousee tärkeäksi henkilöksi tässä kirjassa, sillä myös Hippu tarkkailee tilanteita, haukahtaa tarvittaessa ja katsoo Ottoa tiukasti silmiin, että miten mihinkin asiaan pitäisi suhtautua.

Kuhala saa toimeksiannon tutkia Henri Mantereen murhaa. Mantere on ammuttu juoksulenkillään. Kun Kuhala penkoo Mantereen elämää, paljastuu, että tämä on tuonut maahan seksirobotteja ja myynyt niitä kymmenille paikallisille merkkihenkilöille. Joten mahdollisuus asian julkistamiseen ja sillä kiristämiseen saattaisi päästää Mantereen akuutista rahapulasta, mutta löisikö se pitemmän päälle leiville? Näitä Kuhala miettii, kun hän yrittää hahmottaa murhan motiivia ja sitä kautta tekijää.

Ropponen kuvaa myös Kuhalan perhe-elämää ihanaisen Anastasian kanssa. Tosin Anastasian hanttapuliveli Arkadi kiristää Kuhalan tunteita, sillä Kuhalan yksityisetsivän ammatti näyttää poikivan tekijälleen yhä uusia vaaratilanteita ilman Arkadin perässä roikkuvia pyssyllä varustettuja jäljittäjiäkin.

Suhde Jyväskylän poliisiin eli Urhonkadun porukkaan toimii jotenkuten, sillä Kuhalan entinen heila Saimi Kaakonkulma-Ilmarinen on palannut Jyväskylän maisemiin ja vastaa poliisin toiminnasta.

Mantereen-jutun toimeksiantaja on vainajan isä, joka usuttaa Kuhalan maaseudulle Kyylinki-nimisen miehen perään. Tätä kautta kirjaan avautuu uusia tarinantynkiä, sillä maaseudulla elää monenlaista erakkoa. äskettäin siellä tapahtunut nuorten kuolonkolari on esimerkki tarinoiden hurjimmasta päästä. Toinen on paikalliset kovaotteiset kodinturvajoukot.

Pidin Kuhalan ja Hipun yhteistyöstä, mutta ymmärrän myös Anastasian huolen ja halun saada Kuhala elävänä eläkkeelle. Mustankorkealla olisi töitä tupaukolle, kellarinkorjausta, kasvimaan kitkemistä ja muuta pientä. Mitä mahtaa Ropponen suunnitella Kuhalan päänmenoksi.

Ritva Sorvali