. Like 2011.
Miesten elämä on todella kurjaa
Minun oli vaikea päästä sisälle Jukka Petäjän Hiidenhyrrään. Kirjassa psykiatrisesta sairaalasta karanneet vangit mellastavat aluksi niin hurjasti, että en meinannut pysyä perässä. Kirja alkaa siis keskeltä rikosta, keskeltä pakoa ja murhaa.
Myöhemmin kirjailija seuraa vuorotellen sekä karanneita vankeja että heitä etsiviä poliiseja. Sekä vankien pakomatkalla että poliisin porukoissa eletään ja ajatellaan suunnilleen samoin, kiroillaan, ollaan tyytymättömiä yhteiskuntaan ja elämään kaiken kaikkiaan. Kaikki muut ovat vittumaisia kusipäitä. Näillä miehillä ei tunnu mikään sujuvan.
Hiidenhyrrä onkin eräänlainen äijäkirja. Naisia mainitaan suunnilleen sivulauseissa tai he ovat vain joidenkin miesten ajatuksissa. Jopa poliisin vaimo Liisa jäi aika utuiseksi, vaikka onkin jonkin verran mukana. Miksi näillä miehillä on näin ankeaa, aloin ihmetellä?
Paras jakso kirjassa on lopussa kuvattu pakolaisten matka aarteen kätköpaikalle. Käynnit ostoskeskuksissa ja muissa marketeissa kuvataan tarkkaan ja tilanne on koko ajan jännittävä. Vasta tässä vaiheessa kiinnostuin näistä miehistä. Mutta kokonaisuutena kirja antaa erittäin ankean kuvan suomalaisesta miestodellisuudesta.
Ritva Sorvali