Hylätyn osa hiertää musiikkimaailmassa
Johanna Hasu, Ei hyvä hylätyn. Reuna 2023.
Johanna Hasu kirjoittaa musiikista ja muusikoista. Päärooleissa ovat 1970-luvulla syntyneet Aamos ja Jürgen. Aamos on suomalainen maalaispoika, jonka vanhemmat laittavat musiikkiopistoon opiskelemaan pianonsoittoa. Jürgen puolestaan on saksalais-suomalainen poika, joka myös opiskelee musiikkia, erityisesti laulua.
Pojat tapaavat kesällä Suomessa, sillä Jürgenin sukulaisella on mökki Aamoksen isovanhempien talon lähellä. Pojat tutustuvat ja viettävät lukuisia kesiä yhdessä ja alkavat vähitellen harjoitella yhdessä. Aamos säestää ja Jürgen laulaa. He tutustuvat noin 10-vuotiaina, poikien suhde musiikin parissa kestää yli 30 vuotta.
Aamos löytää heille harjoiteltavaksi Toivo Kuulan sävellyksiä. Samalla Aamos tutustuu Toivo Kuulaan ja Alma Kuulaan, heidän opiskeluunsa ja elämäänsä Suomessa ja ulkomailla 1900-luvun alussa. Kirjaan tulee toinen muusiikkopari, Alma ja Toivo Kuula.
Noin kirjan puolivälistä alkaen Johanna Hasu kuljettaa mukana sekä Aamoksen ja Jürgenin että Alma ja Toivo Kuulan tarinaa. Musiikin opiskelu, musiikki, esiintymiset ja harjoittelu sävyttävät molempien parivaljakoiden elämää.
Erittäin taitavasti Johanna Hasu kuvaa sitä, mitä musiikin opiskelu on, mitä se vaatii ja mitä se antaa. Kysellään sitäkin, pitääkö opiskelijan luopua kaikesta muusta? Toinen parivaljakosta on vahvempi, määräävämpi, ikään kuin johtaja. Toinen kulkee perässä ja yrittää toteuttaa vahvemman toiveita.
Vaikka seurailija saattaa nöyristellä ja yrittää arvailla toisen toiveita, kytee hänen sisällään myös kritiikki. Voiko minua kohdella noin? Pitäisikö meidän kuitenkin kulkea eri teitä? Esimerkiksi Aamos joutuu tekemään koko hänen elämäänsä mullistavan päätöksen, kun Jürgen pyytää häntä muuttamaan Saksaan ja rupeamaan vakituiseksi kiertuesäestäjäkseen.
Alma ja Toivo Kuulan suhde oli lyhyempi, mutta siinäkin Alma seurasi Toivoa sekä Italiassa että myöhemmin Suomessa. Toivo ja Toivon ura määräsivät, mihin milloinkin mentiin. Alma joutui myös alkuaikoina kantamaan avionrikkojan mainetta, sillä heidän tutustuessaan Toivo oli vielä naimissa toisen naisen kanssa.
Johanna Hasu kuvaa Aamoksen ja Jürgenin suhdetta pääosin Aamoksen kannalta ja Alma ja Toivo Kuulan suhdetta Alman kannalta. Siis näiden henkilöiden kannalta, jotka joutuvat seurailemaan vahvemman kantapäillä.
Kirjan nimi Ei hyvä hylätyn tulee Eino Leinon runosta Tuijotin tulehen kauan, jonka Toivo Kuula sävelsi. Kirjan luvut on nimetty tuon laulun säkeiden mukaan. Ei hyvä hylätyn viittaa lähinnä Aamokseen, sillä jossain vaiheessa Jürgen jättää Aamoksen, muuttaa Amerikkaan ja löytää sieltä uuden säestäjän.
Aamos joutuu miettimään päänsä puhki, miten hän selviää tilanteesta, kun hän oli tottunut siihen, että Jürgen hoiti homman. Miten hän kestää häpeän korkealta putoamisesta, ajatuksen siitä, että elämä on nyt tässä, se on eletty. Pystyykö hän aloittamaan alusta?
Tavallaan nimi viittaa myös Alma Kuulaan, sillä Toivo Kuula kuoli jo 1918. He ehtivät olla naimissa vain neljä vuotta. Mutta kirja loppuu heidän osaltaan Toivon kuolemaan, jolloin Alman ”hylätyn” suru vasta alkaa.
Sitäkin voi miettiä, onko Ei hyvä hylätyn dekkari? Säveltäjä Toivo Kuula kuolee kansalaissodan tiimellyksessä, ja myös Aamoksen katkeruus tilanteestaan pitää lukijan valppaana. Johanna Hasu kuvaa Aamoksen epätoivoisia ajatuksia sivutolkulla, joten mitä tahansa voi tapahtua.
Ritva Sorvali
