Henning Mankell, Kasvoton kuolema, Viides nainen j…

. Otava 1993,1998 ja 2000

Henning Mankell ruotsalaisuuden kuvaajana

Dekkarikirjailija Henning Mankell lienee tämän hetken tunnetuimpia ruotsalaisia kirjailijoita. Eikä suinkaan syyttä, sillä hänen kirjoissaan käsitellään aina jotain keskeistä nykyajan ongelmaa. Usein samassa kirjassa useitakin ongelmia.

Kirjassa ”Kasvoton kuolema” kuvataan maaseudulla asuvan eläkeläispariskunnan murhaa. Monien mutkien jälkeen selviää, että eläkeläismies on vastikään ollut nostamassa pankista suurehkon summan rahaa. Joten murhien motiiviksi paljastuu vähitellen ryöstö.

Eläkeläisten turvattomuuden lisäksi kirjassa kuvataan ruotsalaisten ulkomaalaisvihaa. Ruotsi on ollut ulkomaalaispolitiikassaan varmaan maailman suvaitsevaisin valtio. Tosin kaikki ruotsalaiset eivät meinaa tuota suvaitsevaisuutta sulattaa.

Etenkin silloin kun ulkomaalaisia epäillään jostain rikoksesta, nousee esiin ruotsalainen kansallistunto. Niinpä osa kansasta vaatii poliisia panemaan muualta muuttaneet kuriin ja osa taas vaatii poliisia suojelemaan ulkomaalaisia ruotsalaisia kansalliskaarteja vastaan.

Kurt Wallander tuntuu niin suomalaiselta

Mankellin kirjojen tunnetuin poliisi on Kurt Wallander. Wallander on keski-ikäinen, hieman lihavuuteen taipuvainen ja ujohko mies. Wallander viihtyy työpaikallaan niin hyvin, että vaimo on hänet jättänyt. Näyttääkin siltä, että kun tutkinta on kiihkeimmillään,niin Wallanderin päähän ei mahdu mitään muuta.

Jos Wallander saa keskellä yötä päähänsä jonkin tutkintaan liittyvän oivalluksen, hän lähtee oitis sitä selvittämään. Poliiseilla ei näytä olevan mitään työaikoja, vaan he puurtavat yöt ja päivät, pyhät ja arjet. Kesäloma on kuitenkin kaikilla, joten ehkä he tuona aikana hellittävät.

Kun vaimo on lähtenyt, Wallander kokee aika ajoin olevansa yksinäinen. Aikuinen tytär Linda asuu muualla eikä aina jouda kuuntelemaan isän purkauksia. Niinpä Wallander aina sopivassa saumassa miettii, että miten hän löytäisi uuden naisystävän. Helppoa se ei tule olemaan, sillä hän kokee olevansa kaikkea muuta kuin puoleensavetävä.

Sillä Wallander ei jouda silittämään paitojaan eikä miettimään syömisiään. Kun unikin jää usein katkonaiseksi, niin hän ei ole mikään mieltä ylentävä näky mustine silmänaluksineen. Sekä ulkonäöltään että luonteeltaan Wallander tuntuu jollain lailla enemmän suomalaiselta kuin ruotsalaiselta.

Viidennen naisen aiheena kosto

”Viidennessä naisessa” kuolee joukko miehiä. Miesten kuolemaan liittyy myös tarpeettomalta tuntuvaa julmuutta. Juuri tämä julmuuden toistuminen saa poliisit epäilemään, että murhien takana olisi sama henkilö.

Viides naisen muistuttaa Leena Lehtolaisen kirjaa ”Tappava säde”, jossa turvakodissa työskentelevä Säde Vasara rupeaa päästelemään väkivaltaisia miehiä päiviltä. Mankellin kirjassa vastaavanlainen murhaaja on ollut hoitotyössä ja törmännyt siellä pahoinpideltyihin naisiin ja rupeaa kostamaan näiden puolesta.

Poliisin työtä vaikeuttaa se, että surmattujen miesten väkivaltaisuuksista on kulunut vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Pienten johtolankojen avulla päästään kuitenkin vähitellen eteenpäin. Murhaaja on järjestelmällinen ja ovela. Ja hänellä on suuret suunnitelmat ja pitkä lista. Väkivaltaisia miehiä näyttää olevan Ruotsissa melkoinen määrä.

Palomuuri kuvaa tietokonerikoksia

Viimeistään kirjassa ”Palomuuri” paljastuu, että Kurt Wallander ei ymmärrä tietokoneista paljonkaan. Onneksi muut poliisit ovat hieman taitavampia. Mutta kun pankkiautomaatilla kuolleen atk-konsuletin tietokonetta ruvetaan tutkimaan, niin apuun on haettava nuori nörtti Robert Modin.

Robert uppoutuu tietokoneen maailmaan ja saa kuin ihmeen kaupalla tiedostojen suojaukset ainakin osittain avattua. Vähitellen paljastuu, että konsulentin koneella on oltu yhteyksissä pitkin maailmaa ja suunniteltu pankkimaailmaa ravisuttamaan tarkoitettua terroritekoa.

Palomuurissa kuvataan myös tavallista runsaammin poliisien keskinäisiä suhteita ja nuorten tyttöjen paatuneisuutta. Aivan kirjan alussa tapahtuu taksimurha, jonka tekijöiksi tunnustautuu kaksi alle 20-vuotiasta tyttöä. Tyttöjen kovuus ja katumattomuus ihmetyttävät poliiseja.

Wallander pohtii maailmanmenoa

Rikosten lomassa sekä Wallander että muut poliisit siunailevat tapahtumia. Kuinka maailma onkaan muuttunut raaemmaksi, rikokset kovemmiksi, tekijät yhä nuoremmiksi. Mihin ruotsalainen hyvinvointiyhteiskunta onkaan menossa. Voivatko ihmiset siellä sittenkään ihan oikeasti hyvin?

Mankellin paksut kirjat jaksaa ihmeen hyvin lukea. Varsinaisen tutkinnan lisäksi poliisien väliset suhteet ja Wallanderin henkilökohtaiset ongelmat ovat varsin kiinnostavia, suorastaan hellyyttäviä.

Ritva Sorvali