. WSOY 1999
Pikkurikollisia Helsingin Kallion kaduilla
Hannu Vuorion kirjoissa liikutaan Helsingin Kallion kaupunginosan kaduilla ja porttikongeissa. Tämän tästä henkilöt istuvat jossain pubissa, seuraavat katuliikennettä, ostavat pullon himaan. Joku pelkää tai pakenee jotakuta, erilaiset ryhmät vakoilevat toisiaan.
Hagmanissa päähenkilö harrastaa kalastamista. Hänellä on vene, jolla hän pääsee irti maasta ja samalla pystyy seuraamaan vesitse tuotavia huumelasteja. Maissa hänellä on pieni antikvariaatti, jossa peitenimellä myydään myös viinaa. Päähenkilön isä makaa Koskelassa viimeisillään, joten osa kirjan sivuista istutaan sairasvuoteen äärellä.
Päähenkilömme on entinen nyrkkeilijä ja nykyinen ovimies ja tuntee paljon kaduilla liikkuvaa väkeä. Hän on ammatikseen oppinut tunnistamaan vaaratilanteet, mahdolliset jengien väliset tappelut ym:t rähinät. Kun hän veneestään keksii, että Viron laivoilta heitetään mereen epämääräisiä myttyjä, hän rupeaa seurailemaan tiettyjä henkilöitä. Oikeastaan hän on eräänlainen omaehtoinen salapoliisi.
Päähenkilömme on eräänlaisesta irrallisuudestaan huolimatta monin tavoin sitoutunut yhteiskuntaan. Paitsi että hänellä on antikvariaatti ja että hän toimii ovimiehenä hän tekee myös kuutamourakoita. Hän haluaa avustaa tyttärensä opintoja, hän pitää jonkinlaista yhteyttä myös ex-vaimoonsa ja tietenkin käy lähes päivittäin isänsä sairasvuoteen äärellä Koskelassa.
Monissa asioissa hän toimii ikään kuin lain nurjalla puolella, mutta hänen oikeustajunsa mukaan se ei ole kovin paha juttu. Koko ajan asioita katsellaan päähenkilömme näkökulmasta, hän tapaa erilaisia henkilöitä ja miettii kuulemiaan ja näkemiään asioita. Hän toimii tavallaan myös yhteistyössä poliisin kanssa.
Sjömanissa neljä näkökulmaa
Sjöman & C o:ssa liikutaan samoissa piireissä lähinnä Kallion kaupunginosassa, mutta kirjan rakenne on aivan erilainen. Siinä on neljä näkökulmaa, samat asiat kerrotaan neljän eri henkilön kannalta.
Ensimmäinen näkökulmahenkilö on nuori Spiidi, joka soittaa skittaa ja asuu alkoholisoituneen isänsä kanssa. Toinen näkökulmahenkilö on ammattimaistuneemman huumekaupan pomo Bossi. Seuraavaksi asioita katsellaan Boston-nimisen poliisin kannalta ja aivan viimeiseksi Spiidin veljen, taksisuhari
Mertsun kannalta. Taksisuharin näkökulma tuokin kirjaan aivan uuden ulottuvuuden, taksit kuulevat ja näkevät paljon ja pääsevät nopeasti paikasta toiseen.
Jostain syystä pidin enemmän tästä neljän näkökulman kirjasta. Siinä kerrattiin koko ajan samoja tapahtumia, mutta tällä tavalla noihin tapahtumiin pääsi kohtalaisen syvälle. Ja samalla
Ritva Sorvali