. Otava 2009.
Pakolaisten lapset kelpaavat rikkaille venetsialaisille
Donna Leonin 16:nnen Venetsiaan sijoitetun dekkarin suomennos Ystävä sä lapsien ei kerro kovin paljon uutta Venetsiasta eikä komisario Brunettista. Pääaihe pyörii lapsikaupan ympärillä, mutta myös apteekkarit ja lääkärit joutuvat valokeilaan. Lasta itselleen havittelevan perheen isäkokelas on lääkäri.
Liekö Donna Leon lukenut uudelleen Gogolinsa, sillä Venetsian lääkärit ja apteekkarit ryhtyvät rahastamaan kuolleilla sieluilla. Italiassa perusterveydenhoito on ilmaista, joten lääkärit hoitavat potilaita ja ilmoittavat hoitokerrat valtiolle ja saavat sitä kautta korvauksen. Komisario Brunettin työryhmä saa vinkin ja ryhtyy tutkimaan lääkäreiden potilasluetteloita. Kuolleitahan sieltä löytyy.
Puolisotilaalliset karabinieerit ja valtion poliisi ottavat yhteen lapsikaappausjutussa. Donna Leon kuvaa karabinieerit yksinkertaisina parivaljakkoina, joiden itsetuntoa ja ammattiylpeyttä ei kuitenkaan saa loukata. Joskus valtion poliisi saattaa nimittäin tarvita heidän apuaan, joten yhteyksien pitää olla kunnossa. Niinpä Brunettikin hieman mielistelee karabinieerikollegaansa.
Taas kerran Leon kuvaa, miten pahoinpitelyt ja muut hankkeet tilataan ja maksetaan rahalla tai vastapalvelulla. Venetsiassa pyrkii valtaan radikaali oikeistopuolue, joka haluaisi työntää etenkin Itä-Euroopasta ja Afrikasta tulleet pakolaiset takaisin omiin maihinsa. Pakolaiset liittyvät myös kirjan pääaiheeseen, lapsikauppajuttuun, sillä juuri heillä on lapsia, joita rikkaat venetsialaiset havittelevat itselleen.
Taas tarvitaan Brunettin vaimon Paolan isän kreiviyhteyksiä merkittävien tapaamisten järjestämiseen. Taas Brunetti esittää pakolaiskielteistä saadakseen haastateltavan puhumaan, taas signorina Elettra hoitaa poliiseille tiedot nopeasti tietokoneeltaan. Tavallaan Donna Leonin maailmaan menee jo kuin sukulaisille kylään, tietää missä on mitäkin ja kuka on kiinnostunut mistäkin.
Ritva Sorvali