. Crime Time 2014.
Toivoton kuva nyky-Suomesta
Perhosveitsi kertoo koulusta, erityisluokasta, leirikoulusta, opettajista ja oppilaista. Monien erityisoppilaiden tausta pursuaa rikkinäisiä perheitä, kaikenlaista väkivaltaa, heitteillejättöä ja ties mitä. Joten suunta kaltevalle tielle on ikään kuin valmiiksi viitoitettu.
Niinpä kirjan riveiltä ja rivien välistä tihkuukin huumekauppaa, kiristystä, alkoholismia ja levotonta elämää. Edes opettajat tai poliisit eivät tässä suhteessa saa puhtaita papereita vaan saattavat hillua suorastaan päällimmäisinä. Myös irtoseksi tuntuu olevan kovassa kurssissa ainakin opettajapiireissä.
Parasta tässä kirjassa oli irtonainen lennokas kieli. Ansu Kivekäs tuntuu suorastaan luovan uusia sanoja, kulloisestakin tilanteesta kumpuavia sanoja. Tosin myös kuluneita sanontoja, kuten viedä kuin pässiä narussa, oli jäänyt pilaamaan muuten hyväkielistä kirjaa.
Jotkut henkilöt jäävät lähes kertamaininnan varaan kuten päähenkilön Ellun äiti. Olisin mieluusti lukenut enemmänkin äidin elämästä mielenterveysvanhusten palvelutalon yhteiskeittiössä ja tämän väitöskirjan edistymisestä tietokoneen äärellä. Ellun vanhemmat kuuluivat kosteaan 1970-lukuun, mikä sävyttää myös heidän vanhuuttaan.
Oliko tässä kirjassa edes pilkahdusta toivosta? Nuoret kuolevat, keski-ikäiset eivät saa elämäänsä järjestykseen, vanhukset haahuilevat menneessä. Jos tämä kirja on kuva nyky-Suomesta, epätoivoiselta tuntuu. Toivottamalta suorastaan.
Ritva Sorvali