Kun nykytytöt katoavat
Timo Sandberg, Himon varjo. Karisto 2017.
Timo Sandbergin uusin kirja Himon varjo siirtyy taas nykyaikaan ja komisario Heittolan poliisiryhmään. Nämä tutkivat Lahdessa tyttöjen katoamisia. Sandberg kuvaa poliiseja, tyttöjä ja joitakin aikamiespoikia, joiden voisi kuvitella olevan katoamisten takana.
Lapualaisuus koventaa ilmapiiriä 1930-luvun alussa
Timo Sandberg, Murhakuja. Karisto 2016.
Murhakuja jatkaa Mustamäen ja Häränsilmän aloittamaa Lahden kieltolainajan kuvausta. Samat paikat kuvataan ja samat henkilöt seikkailevat tässäkin kirjassa.
Sormenjälkitutkimus Lahden poliisin avuksi
Timo Sandberg, Häränsilmä. Karisto 2015.
Timo Sandberg jatkaa Häränsilmässä Mustamäessä aloittamaansa Lahden kieltolakiajan käsittelyä. Tarinassa eletään 1920-lukua Reunankulmalla, Radansivussa, tutulla poliisilaitoksella ja muutenkin Lahden keskustassa. Myös henkilöt ovat samoja, Tornin perhe, Otso Kekki, Vera ja monet muut.
Helsinki huhtikuussa 1918
Timo Saarto, Kevään varjo. Karisto 2018.
Kevään varjo kuvaa sisällissodan loppuaikoja Helsingissä. Tosin Helsingissä ei tämän kirjan mukaan pahemmin sodittu, punaiset olivat hallinneet nauhat hatuissaan suhteellisen sopuisasti ja kaupungissa majailleet valkoiset olleet hiljaa. Nyt huhtikuun alkupuolella osapuolet alkavat liikkua ja huhut lisääntyvät.
Helsinki marraskuussa 1917
Timo Saarto, Kuoleman kuukausi. Karisto 2017. Vuoden 2017 johtolankavoittaja.
Marraskuu on jo nimensä marras mukaan kuoleman kuukausi, mutta Timo Saarron romaanissa kuollaan muutenkin. Kirja kuvaa marraskuuta vuonna 1917. Tuolloin Venäjällä kuohui, ja Suomikin osallistui villiin menoon muun muassa lakkoilemalla, marraskuussa oli yleislakko.
Menneisyys kulkee mukanamme
Annika Eronen, Kaivo. Myllylahti 2017.
Annika Erosen esikoisteos Kaivo kuvaa Hämeenlinnaa lähinnä rikoskomisario Hannu Savolaisen silmin. Kirjan alkupuolella kuolee kaksi noin kuusikymppistä naista, ensimmäinen selvästi murhattuna. Niinpä poliisi tutkii näitä kuolemia eikä meinaa päästä eteenpäin.
Kuolemansynnit juhlivat Seireenillä
Pauliina Susi, Seireeni. Tammi 2017.
Seireeni kuvaa Välimeren loistoristeilijää, joka kuljettaa viikon verran lähinnä eläkeläisiä satamasta toiseen. Pöydät notkuvat, valot palavat ja soitto soi. Joka paikka on täynnä tavaraa, kaupat ovat auki ympäri vuorokauden, yöt kuluvat juhlien ja aamuyöstä hypätään vaatteet päällä uima-altaaseen. Meno risteilyllä on sen mukaista, että ei tiedä ollaanko helvetissä vai paratiisissa.
Vankilanjohtajan pojat etsivät tietään
Harri Nykänen, Rikoksen evankeliumi. Uhraus, 2016 CrimeTime, Sovitus, 2017 CrimeTime.
Sarjassaan Rikoksen evankeliumi Harri Nykänen nostaa keskiöön vankilanjohtajan neljä poikaa, Matteuksen, Markuksen, Luukkaan ja Johanneksen. Nämä ovat nyt jo tuhdissa keski-iässä, eri ammateissa, jotkut jopa useampaan kertaan eronneita ja asuvat Helsingissä.
Ääriliikkeet toistensa kimpussa
Jarkko Sipilä, Syvälle haudattu. CrimeTime 2017.
Jarkko Sipilän 17. Takamäki-kirja kuvaa paitsi tuttua murharyhmää myös Helsingin ääriliikkeitä. Jyrkän linjan maahanmuuttovastaiset äärioikeistoryhmät saavat kuunnella kovaa kritiikkiä toisen reunan anarkisteilta. Molemmat suunnat ovat hajallaan jakautuneina lukuisiin pieniin ryhmiin.
Onko Aarnion tapaus kansantapa?
Minna Passi ja Susanna Reinboth, Keisari Aarnio. Bookwell, Porvoo 2017.
Luin Keisari Aarnion eli 400-sivuisen järkäleen Jari Aarnion oikeudenkäynneistä ja taustoista. Siinä kuvataan Helsingin huumepoliisin työtapoja, johtamista, johtaja Jari Aarnion uskollista hovia sekä itse luotuja pelisääntöjä.
