Ääriliikkeet toistensa kimpussa

Jarkko Sipilä, Syvälle haudattu. CrimeTime 2017.

Jarkko Sipilän 17. Takamäki-kirja kuvaa paitsi tuttua murharyhmää myös Helsingin ääriliikkeitä. Jyrkän linjan maahanmuuttovastaiset äärioikeistoryhmät saavat kuunnella kovaa kritiikkiä toisen reunan anarkisteilta. Molemmat suunnat ovat hajallaan jakautuneina lukuisiin pieniin ryhmiin.

Onko Aarnion tapaus kansantapa?

Minna Passi ja Susanna Reinboth, Keisari Aarnio. Bookwell, Porvoo 2017.

Luin Keisari Aarnion eli 400-sivuisen järkäleen Jari Aarnion oikeudenkäynneistä ja taustoista. Siinä kuvataan Helsingin huumepoliisin työtapoja, johtamista, johtaja Jari Aarnion uskollista hovia sekä itse luotuja pelisääntöjä.

En pysynyt Remeksen perässä

Ilkka Remes, Kiirastuli. WSOY 2016.

Tartuin Ilkka Remeksen viimeisimpään kirjaan Kiirastuli erityisen kiinnostuneena, koska olin lukenut, että siinä käsitellään tiedonvälitystä, trollausta ja muuta lähinnä netissä tapahtuvaa ihmisten maineen tahraamista.

Ahdistava kuvaus huumeisesta elämästä

Karita Sainio, Me emme elä samassa maailmassa kuin te. Aula & Co.

Karita Sainion esikoisromaani Me emme elä samassa maailmassa kuin te kertoo tavallaan inhorealistisesti siitä, kuinka päihteet tuhoavat ihmisen. Kirjan keskiössä on sisko ja veli, jotka ovat lapsena jääneet orvoiksi ja joutuneet kylmäkiskoisen sukulaistädin hoiviin. Varmaan tämä tausta saa ainakin veljen ajautumaan jo nuorena kapinan ja itsetuhon tielle.

Ronskia puhetta naisten kesken

Tuija Lehtinen, Väärä vainaja. CrimeTime 2016.

Tuija Lehtisen Väärä vainaja alkaa kiinnostavasti ja vetää melko pitkään nimenomaan sen kysymyksen varassa, että kuka oikein oli vuosi sitten haudattu nainen? Se onkin kirjan pääkysymys, kuka haudattiin ja missä on oikea henkilö?

Tutkimuksia tekee eläkkeelle jäänyt poliisi Erja Repo. Erja on topakka tyttö, ajaa moottoripyörällä, kävelee tai juoksee usein raput 19:een kerrokseen eikä tykkää jonninjoutavista jaarituksista, asuu yksin, tekee palapeliä ja juo grappaa.

Taulun perässä pitkin Eurooppaa

Eppu Nuotio-Pirkko Soininen, Nainen parvekkeella. Bazar 2016.

Nainen parvekkeella tapahtuu Pariisissa ja Suomessa pääosin vuonna 2015. Pariisissa asuva Salome Virta lähettää sähköposteja Helsingissä asuvalla Arvo Samuel Joenmaalle, joka vastaa hänelle. He keskustelevat Albert Edelfeltin maalauksesta Nainen parvekkeella ja sen luonnoksista.

Hautausurakoitsija monella tapaa kuoleman asialla

Marko Kilpi, Undertaker, Kuolemantuomio. CrimeTime 2017.

Marko Kilpi on tarttunut hurjaan aiheeseen; säntillisellä ja ihmisten keskellä elävällä perheenisällä on toinenkin rooli, ammattirikollisen rooli. Tämä mies eli Kivi pyörittää hautaustoimistoa, ja niinpä voi käydä, että hän joskus asettelee arkkuun oman työnsä tuloksia.

Sodan haavat ajavat kostamaan Balkanilla

Max  Seeck, Hammurabin enkelit. Tammi 2016. Vuoden esikoisdekkari.

Hammurabin enkelit sijoittuu pääosin Balkanille Kroatiaan, jonne kaksi suomalaista lähetetään etsimään siellä kadonnutta kolmatta suomalaista. Alun poliisityö ja salapoliisityö paisuu kirjan mittaan koko Euroopan nykyisyyden ja Euroopassa käytyjen sotien koston temmellyskentäksi.

Helsingin 1920-luku avautuu yhä värikkäämpänä

Virpi Hämeen-Anttila, Kuka kuolleista palaa. Otava 2016.

Kuka kuolleista palaa on Virpi Hämeen-Anttilan kolmas 1920-luvun Helsinkiä kuvaava dekkari. Päähenkilö Karl Axel Björk tutkii rikoksia vapaa-ajallaan. Päivätöissään hän avustaa ministeri Heikki Ritavuorta.

Pitkin Helsinkiä 1920-luvulla

Virpi Hämeen-Anttila, Käärmeitten kesä. Otava 2015.

Käärmeitten pesä kuvaa kesää vuonna 1921 Helsingissä. Suomi on juuri itsenäistynyt, Venäjällä on vielä tietynlaista kuohuntaa, punaisia ja vakoojia jahdataan edelleen, kieltolaki kurittaa viinan juojia ja työllistää poliisia.