Huhtikuussa selvitetään Caramerin suvun salaisuuksia

JP Koskinen, Huhtikuun hiipuva rakkaus.  CrimeTime 2018

JP Koskisen kuukausisarja on edennyt huhtikuuhun. Etsiväkaksikko Kalevi Arosuo ja hänen sisarenpoikansa Juho Tulikoski selvittelevät uusia hämeenlinnalaisia rikoksia.

Nyt selvityspyyntö tulee Caramerin suvusta. Siellä 92-vuotias matriarkka Amanda on vuosikymmeniä pitänyt suvun ohjia ja omaisuuttakin hallussaan, mutta nyt alkavat nuoremmat ounastella, että muutoksen olisi tapahduttava.

Luontoaktivistit vastaan merenruoppaajat

Arttu Tuominen, Silmitön. Myllylahti 2017.

Silmitön alkaa lupaavasti. Siinä kehitellään taistelua merenruoppaajien ja luontoaktivistien välille. Porin kaupungissa on myönnetty merihiekan ruoppausluvat tietylle yhtiölle, joka aloittaa toiminnan. Luontoihmiset väittävät, että ruoppaus tuhoaa meriluonnon, merenpohjan, pilaa kalastajien elinkeinon ja on siksi estettävä.

Kuolemanenkeli pitää lukijansa näpeissään

Marko Kilpi, Undertaker, Kuoleman enkeli. CrimeTime 2018.

Marko Kilven Undertaker-romaanisarjan toinen osa Kuoleman enkeli, on jos mahdollista vieläkin hyytävämpi kuin ensimmäinen osa Kuolemantuomio. Kuoleman enkelissä hautaustoimistoon töihin päässyt Tuomas tavallaan pakotetaan mukaan mitä hurjimpaan rikosten vyyhteen.

Härski tyyppi porskuttaa eteenpäin 

Seppo Jokinen, Lyödyn laki. CrimeTime 2018.

Seppo Jokisen uusimman kirjan Lyödyn laki keskiössä ovat Tampereen poliisien lisäksi hoitoalan ihmiset ja potilaat, lääkärit ja valelääkärit. Eräs näistä on keksinyt markkinaraon pettyneiden, katkeroituneiden ja monella tavalla lyötyjen pelastajana. Hänen uuden oppinsa mukaan pelastus tulee siitä, kun lyö takaisin ja oikein kunnolla. Tätä oppia uusi ihmelääkäri takoo uhriensa päähän keinoja kaihtamatta.

Edistivätkö 1970-luvun nuoret rauhaa ja rakkautta?

Timo saarto, Vesimiehen aika. Karisto 2015.

Vesimiehen aika kuvaa Helsinkiä vuonna 1970. Muutamissa jaksoissa haetaan tapahtumille taustaa aiemmista ajoista kuten vuosista 1945 ja 1968, mutta enimmäkseen ollaan vuodessa 1970. Tuolloin hippiliike ja huumeet olivat jo vahvasti rantautuneet Suomeen, ainakin Helsinkiin.

Helsingin 1950-luvun Pasilaa

Timo Saarto, Vaitelias poika. Karisto 2011.

Nuori Visa Degerlund on menettänyt traagisesti vanhempansa sekä puhekykynsä ja yrittää nyt elää setänsä Paulin huushollissa 1950-luvun Puu-Pasilassa. Puhumaton Visa vaikuttaa ulospäin yksinkertaiselta ja oudolta. Hän saa myös tietynlaisia kohtauksia, ja hänellä on ikään kuin salattuja voimia. Hän sekä pelottaa että kiehtoo muita ihmisiä.

Häkämies väistelee tärkeimpiä aiheitaan

Kari Häkämies, Kaksoiselämää. Teos 2017.

Kaksoiselämää sijoittuu pääosin Helsinkiin, mutta myös Turku on vahvasti mukana. Turussa on ”pitkien puukkojen yönä” 1990-luvun alussa tehty merkittäviä kauppoja. Nämä kaupat vaikuttavat ihmisten toimintaan vielä tänäänkin.

Vantaata myllätään koko ajan

J.P. Pulkkinen, Sinisiipi. Teos 2018.

Kirjailija J.P. Pulkkinen on kirjoittanut jo aiemminkin, mutta Sinisiipi on hänen esikoisdekkarinsa ja aloittaa Vantaa-sarjan. Vantaasta kirjoittavia kirjailijoita ei aivan heti tulekaan mieleen, joten jo oli aikakin ruveta siitä kirjoittamaan.  

Suomenruotsalaiset naiset vuonna 1918

Anna Lindholm, Ines 1918 – viisi naista sisällissodassa. Kustannus S & S 2018.

Anna Lindholm kuvaa viiden suomenruotsalaisen naisen elämää sisällissodan aikana 1918. Kaikki naiset ovat joko Helsingissä tai jossain Suomenlahden rannikkoseudulla, kukaan ei ole sisämaassa. Neljä naisista on enemmän tai vähemmän valkoisten puolella, yksi kannattaa punaisia.

Kun nykytytöt katoavat

Timo Sandberg, Himon varjo. Karisto 2017.

Timo Sandbergin uusin kirja Himon varjo siirtyy taas nykyaikaan ja komisario Heittolan poliisiryhmään. Nämä tutkivat Lahdessa tyttöjen katoamisia. Sandberg kuvaa poliiseja, tyttöjä ja joitakin aikamiespoikia, joiden voisi kuvitella olevan katoamisten takana.