Kuolemanenkeli pitää lukijansa näpeissään
Marko Kilpi, Undertaker, Kuoleman enkeli. CrimeTime 2018.
Marko Kilven Undertaker-romaanisarjan toinen osa Kuoleman enkeli, on jos mahdollista vieläkin hyytävämpi kuin ensimmäinen osa Kuolemantuomio. Kuoleman enkelissä hautaustoimistoon töihin päässyt Tuomas tavallaan pakotetaan mukaan mitä hurjimpaan rikosten vyyhteen.
Härski tyyppi porskuttaa eteenpäin
Seppo Jokinen, Lyödyn laki. CrimeTime 2018.
Seppo Jokisen uusimman kirjan Lyödyn laki keskiössä ovat Tampereen poliisien lisäksi hoitoalan ihmiset ja potilaat, lääkärit ja valelääkärit. Eräs näistä on keksinyt markkinaraon pettyneiden, katkeroituneiden ja monella tavalla lyötyjen pelastajana. Hänen uuden oppinsa mukaan pelastus tulee siitä, kun lyö takaisin ja oikein kunnolla. Tätä oppia uusi ihmelääkäri takoo uhriensa päähän keinoja kaihtamatta.
Edistivätkö 1970-luvun nuoret rauhaa ja rakkautta?
Timo saarto, Vesimiehen aika. Karisto 2015.
Vesimiehen aika kuvaa Helsinkiä vuonna 1970. Muutamissa jaksoissa haetaan tapahtumille taustaa aiemmista ajoista kuten vuosista 1945 ja 1968, mutta enimmäkseen ollaan vuodessa 1970. Tuolloin hippiliike ja huumeet olivat jo vahvasti rantautuneet Suomeen, ainakin Helsinkiin.
Helsingin 1950-luvun Pasilaa
Timo Saarto, Vaitelias poika. Karisto 2011.
Nuori Visa Degerlund on menettänyt traagisesti vanhempansa sekä puhekykynsä ja yrittää nyt elää setänsä Paulin huushollissa 1950-luvun Puu-Pasilassa. Puhumaton Visa vaikuttaa ulospäin yksinkertaiselta ja oudolta. Hän saa myös tietynlaisia kohtauksia, ja hänellä on ikään kuin salattuja voimia. Hän sekä pelottaa että kiehtoo muita ihmisiä.
Kouvolan Dekkaripäivien viirit on laskettu saloista alas. Päivät kokosivat dekkarikansaa ympäri maata Kouvolaan. Perjantain ja lauantain aikana dekkaripäivillä kävijöitä oli yhteensä 670 henkeä.
Kouvolan kirjasto kiittää yleisöä, esiintyjiä, kirjamyyjiä, järjestöjä ja yhteistyökumppaneita päivien miellyttävästä tunnelmasta, jonka loimme kaikki yhdessä: Iloinen puheensorina väreili käytävillä, kassit täyttyivät hyvästä luettavasta ja dekkarituotteista ja esiintymissalissa väliin naurettiin, väliin vakavoiduttiin esitysten tunnelmien mukaisesti.
Häkämies väistelee tärkeimpiä aiheitaan
Kari Häkämies, Kaksoiselämää. Teos 2017.
Kaksoiselämää sijoittuu pääosin Helsinkiin, mutta myös Turku on vahvasti mukana. Turussa on ”pitkien puukkojen yönä” 1990-luvun alussa tehty merkittäviä kauppoja. Nämä kaupat vaikuttavat ihmisten toimintaan vielä tänäänkin.
Kouvolan Dekkaripäivillä on kerrassaan hieno tunnelma. Teatteri on täyttynyt dekkarikansasta, joka vaeltelee kirjamyyjien esittelypöytien välissä ja täyttää talon puheensorinalla.
Salissa on lauantaina aamupäivän aikana kuultu toinen toistaa mielenkiintoisempia esityksiä: uudet dekkaristit Annika Eronen, Janne Mäkelä , Jyri Paretskoi ja Marjut Pettersson toivat raikkaan tuulahduksen lavalle Matti Pätärin haastattelemina. Väliin yleisö purskahteli nauruun, kun kirjailijat kertoivat kirjojensa saamasta palautteesta tyyliin; huono se on, vaikka en ole lukenutkaan.
Kouvolan Dekkaripäivillä avattiin uusi rikosaiheinen kirjoituskilpailu vuodelle 2019. Tällä kertaa tehtävänä on kirjoittaa novelli, jonka teemana on joko rikos luontoa vastaan tai luonnon keskellä tehty rikos.
Kilpailun säännöt ovat:
Rikos luonnossa
Rikosaiheinen kirjoituskilpailu 2019
Kouvolan Dekkaripäivillä näki perjantai-iltana 8.6. klo 18 päivänvalon vuoden 2018 uusi dekkarikirja. Uutukaisen kirjan nimeksi valikoitui tänä vuonna myös itse Dekkaripäivien teemana ollut Aatteista aseisiin.
Kouvolan kaupungin kustantaman teoksen julkisti kilpailun päätuomarina toiminut kirjailija Jari Järvelä. Samalla hän julkisti omat suosikkinsa ja voittajat novellikokoelman 25 työn joukosta.
Vuoden 2018 novellikilpailun voittajat ovat:
Sivut |
