En pysynyt Remeksen perässä
Ilkka Remes, Kiirastuli. WSOY 2016.
Tartuin Ilkka Remeksen viimeisimpään kirjaan Kiirastuli erityisen kiinnostuneena, koska olin lukenut, että siinä käsitellään tiedonvälitystä, trollausta ja muuta lähinnä netissä tapahtuvaa ihmisten maineen tahraamista.
Huoltajuuskiista ulkopoliittisen mediasodan keskiössä
Ilkka Remes, Teräsleijona. WSOY 2011.
Teräsleijona on Ilkka Remeksen 15. poliittinen trilleri. Aiheet ovat taas maailmanlaajuisia ja toisaalta hyvin lähelle tulevia. Keskiössä on suomalais-venäläisen Leo-pojan huoltajuuskiista. Muina aiheina kirjassa lainehtivat ainakin taistelu viljan geenimuunnoksien valtavista maailmanmarkkinoista, Suomen ulkomaalaisvastaisuus ja Suomen ulkopoliittisen turvallisuuden järkyttäminen.
Taistelu tiedoista ja määräysvallasta - vallasta
Ilkka Remes, Isku ytimeen. WSOY 2009.
Ilkka Remes ei anna periksi vaan löytää aina uuden hurjan aiheen. Isku ytimeen porautuu ydinjätekuljetusten vaarallisuuteen Itämerellä. Luontoaktivistit ja terroristit osuvat samoille apajille, ja osuupa sinne myös sekä USA:n että Venäjän tiedustelupalvelu ja molempien armeijaosastot.
Supo lienee valtio valtiossa
Ilkka Remes, Pyörre. WSOY 2008
Ilkka Remes pohtii uusimmassa kirjassaan Pyörre lähinnä Estonian uppoamisen syitä ja tapauksen tutkimiseen liittyvää piilottelua. Jostain syystä sukeltajia ei päästetty vapaasti hylyn luokse ja todistajilta on vaadittu vaitiololupauksia. Ja kaiken huipuksi kaikki hukkuneiksi ilmoitetut eivät ilmeisesti hukkuneetkaan vaan elävät jossain tälläkin hetkellä.
Remes vaeltaa jälleen – nyt Venäjällä ja Suomessa
Ilkka Remes on jo kolmessa edellisessä kirjassaan todistanut kykynsä kuvata uskottavasti tapahtumia melkeinpä missä tahansa maassa tai maanosassa. Laajimmin matkusteltiin Remeksen toisessa kirjassa, Karjalan lunnaisssa. Siinä osa tapahtumista oli sijoitettu Euroopan lisäksi Afrikkaan ja Amerikkaan.
Ruttokelloissa pysytään Euroopassa ja suurimmaksi osaksi Suomessa ja Venäjällä.
Remes natsi-Saksan geeniteknologian lähteillä
Ilkka Remes ei ole koskaan väistellyt suuria aiheita. Oikeastaan hän on suorastaan etsinyt niitä ja syössyt henkilönsä maailman politiikan ja talouselämän huippujen salaisiin kammioihin sekä juonittelujen ja lahjontojen syövereihin. Perusideana on yleensä ajatus: kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.
Itsenäisyysjuhlien hurja päätös
Viimeisimmässä kirjassaan Ilkka Remes päästää terrorismin Suomen maaperälle ja kaikkein pyhimpään, itsenäisyyspäivän juhlaan. Kun Suomen kerma juhlii presidentinlinnassa, piirittävät serbiterroristit linnan ja ottavat pääjoukon panttivangeiksi. Terroristit haluavat rahaa sekä vapauttaa Suomessa vankilatuomiotaan kärsivän iäkkään serbieverstin.
Tuomaan evankeliumin jäljillä
Pidin taas kerran Ilkka Remeksen vakavasta ja paneutuvasta otteesta ja enimmältään uskoin Remeksen henkilöiden vaikuttimiin ja tapahtumien motivointiin.
Uuden kirjan aihepiiri eli Raamatun tekstien jäljitys, on tosin Da Vinci koodin jälkeen hieman kaluttu. Mutta kyseessä on kuitenkin länsimaisen kulttuurin kannalta niin tärkeä asia, että sitä kannattaa penkoa enemmänkin. Nimessä ja veressä –kirjan henkilöt jäljittävät Uuden Testamentin tekstilähteitä.
Poliittinen rikosromaani liikkuu pitkin Eurooppaa
Ilkka Remeksen ensimmäinen rikosromaani Pääkallokehrääjä on sijoitettu tavallaan kuviteltuun todellisuuteen. Sehän on sijoitettu Neuvostoliiton miehittämään Suomeen ja vuoteen 1986. Romaanin todellisuudessa Suomi on ollut Neuvostoliiton miehittämä vuodesta 1944 ja kuulunut siis itäblokkiin.
Jos haluat valaista, sinun on kestettävä palaminen
Ilkka Remeksen rikosromaani Karjalan lunnaat on sijoitettu aivan nykyaikaan, ja siinä matkustetaan pitkin ja poikin maailmaa. Romaanissa pohditaan Yhdysvaltain ajamaa Naton laajenemista Pohjois-Eurooppaan, Venäjän suhtautumista tuohon laajenemiseen ja yhden suomalaisen naisen projektia saada Karjala takaisin Suomelle.
