2 Hei 2018

Seppo Jokinen, Lyödyn laki. CrimeTime 2018.

Julkaissut Ritva Sorvali

Härski tyyppi porskuttaa eteenpäin 

Seppo Jokinen, Lyödyn laki. CrimeTime 2018.

Seppo Jokisen uusimman kirjan Lyödyn laki keskiössä ovat Tampereen poliisien lisäksi hoitoalan ihmiset ja potilaat, lääkärit ja valelääkärit. Eräs näistä on keksinyt markkinaraon pettyneiden, katkeroituneiden ja monella tavalla lyötyjen pelastajana. Hänen uuden oppinsa mukaan pelastus tulee siitä, kun lyö takaisin ja oikein kunnolla. Tätä oppia uusi ihmelääkäri takoo uhriensa päähän keinoja kaihtamatta.

Jokinen kuljettaa lyötyjä ja näitä huijaavia ihmisiä alusta alkaen mukana. Mutta suurimman huomion vie kuitenkin taas Tampereen poliisijoukkio, etenkin kun Koskinen ja Lundelin ovat ostaneet yhteisen talon ja pitävät siellä remonttitalkoita. Yksi yksikön poliiseista on kirjoittanut dekkarinkin ja ottanut siihen piirteitä työkavereistaan. Tämä aiheuttaa pientä kitkaa etenkin Pekin huushollissa.  

Lyödyn lain rikosvyyhti on rakennettu niin ovelasti, että elleivät poliisit olisi herkällä korvalla kuunnelleet kaikkea ympärillään tapahtuvaa, he tuskin olisivat tätä juttua selvittäneet. Tuntuu kuin Seppo Jokinen oikein korostaisi tässä kirjassa sitä, että kaikki ihmisten yhteydenotot ovat tärkeitä. Kukaan ei soita poliisille turhan takia vaan vasta sitten kun hänellä on hätä. Jokainen puhelu on tärkeä.

Tässäkin tapauksessa syy kaikkeen tapahtuneeseen juontaa juurensa kaukaa ja paljastuu vasta sitten, kun on ennakkoluulottomasti kuunneltu kaikkia tahoja. Poliisin ei kannatakaan ajatella, että tuo on epäilty, ei sen sanaan voi luottaa. Myös epäilty voi antaa tärkeitä tietoja.

Tampereella rakennetaan raiteita raitsikoille, ja tämä työmaa vaikuttaa liikenteeseen. Jotkin kadut ovat suljettuina tai vain osittain käytössä, tämä pitää poliisinkin muistaa ottaa huomioon ajoon lähtiessään. Uusi mieleenpainuva hahmo tässä kirjassa oli vaimoaan etsivä työhullu sähkömies Marko Paju, jonka kirosana saateri lentää kirjan sivuille tämän tästä.

Vaikka komisario Koskinen on kaikkea muuta kuin naistenmies, hän joutuu tässäkin kirjassa tavallaan kahden naisen loukkoon. Ex-vaimo Raija pyörii lähettyvillä, kun Koskinen rakentaa uutta kotia uuden kumppaninsa Ulla Lundelinin kanssa. Koskinen on kiltti mies, jonka on vaikea sanoa etenkään naiselle eitä. Onneksi hänen naisensa ovat hekin kohtuullisen kilttejä hekin eivätkä käytä Koskisen heikkoutta liikaa hyväkseen.

Seppo Jokinen kirjoittaa herkkiä ja samalla miehisen rempseitä dekkareita. Pidän niissä erityisesti Tampereen poliisiyksikön kuvauksista.   

Ritva Sorvali

 

Ritvan dekkariarvostelut: