20 Kes 2018

Timo saarto, Vesimiehen aika. Karisto 2015.

Julkaissut Ritva Sorvali

Edistivätkö 1970-luvun nuoret rauhaa ja rakkautta?

Timo saarto, Vesimiehen aika. Karisto 2015.

Vesimiehen aika kuvaa Helsinkiä vuonna 1970. Muutamissa jaksoissa haetaan tapahtumille taustaa aiemmista ajoista kuten vuosista 1945 ja 1968, mutta enimmäkseen ollaan vuodessa 1970. Tuolloin hippiliike ja huumeet olivat jo vahvasti rantautuneet Suomeen, ainakin Helsinkiin.

Kirjan alussa Kaivopuistossa murhataan Jarkko-niminen nuori mies. Murhan näkee hänen entinen tyttöystävänsä Erja, joka joutuu tietysti vaaravyöhykkeeseen hänkin. Suuri osa kirjaa kuvaakin Erjan pakoa paikasta toiseen.

Poliisissa kuohuu sielläkin. Poliisien aika kuluu muun muassa koulutuksissa, heille taotaan päähän uusia toimintatapoja. Myös erilaiset luonteet hankaloittavat toimintaa, niin että aika tuppaa menemään keskinäiseen nahisteluun.

Tuolloin Helsinkiin näyttää muuttaneen eräänlainen alamaailman tyyppi Ere Palm, joka rupeaa käyttämään hyväkseen nuorten miesten irrallisuutta ja näköalattomuutta. Tarinaa kerrotaan eri näkökulmista, niinpä lukija tietää enemmän kuin poliisi. Kiinnostavaa on se, miten ja milloin poliisi saa tietää asioista ja tuleeko vielä muita uhreja?

Nuorten elämään kuuluvat tuolloin Beatlesit ja muut nuorisomusiikki, erivahvuiset huumeet sekä vanhempien ja muiden auktoriteettien vastustaminen. Ollaan siirtymässä Vesimiehen aikaan, jolloin rakkaus ja rauha toteutuisivat.

Romaanin keskiössä on kuolleen Jarkon perhe ja tämän sedän perhe. Jo 1940-luvulla heille on tapahtunut jotain romaanin kannalta merkittävää, nyt täydennetään tuolloin alkaneita tapahtumia. Timo Saarto onnistuu pitämään jännityksen koko ajan päällä ja kuvaamaan samalla tuota aikaa.

Koska näkökulmat vaihtelevat, toiminta usein katkeaa hetkeksi, mutta vain hetkeksi. Pian nähdään, miten kukakin selviää kiipelistään.

Timo Saarto kuvaa 1970-luvun nuoria tavallaan kahdesta näkökulmasta. Hän näkee heidät sisältäpäin, mutta myös muiden kannalta. Se mikä tuntuu nuorista vapaalta ja rohkealta saattaa muiden mielestä olla ensisijaisesti ärsyttävää tai pelottavaa.  

Vanhemmat pelkäävät lastensa puolesta, naapurit pelkäävät metelöiviä pitkätukkia. Voi kysyä miten rauha ja rakkaus etenivät nuorten keinoilla? 

Ritva Sorvali    

Ritvan dekkariarvostelut: