30 Huh 2017

JP Koskinen, Maaliskuun mustat varjot. CrimeTime 2017.

Julkaissut Ritva Sorvali

Turkistarhan tuotot puntarissa

JP Koskinen, Maaliskuun mustat varjot. CrimeTime 2017.

Nyt alan päästä sisälle JP Koskisen Hämeenlinnaan sijoitettuun ja Arosuon sukua myötäilevään dekkarisarjaan. Alkuun sijoitettu sukupuu auttaa henkilöiden hahmottamisessa.

Kirjan keskiössä ovat sukulaismiehet Kalevi Arosuo ja Juho Tulikoski, molemmat Arosuon sukua. Kalevi Arosuo on entinen poliisi, joka on perustanut etsivätoimiston ja pyytänyt sisarenpoikaansa apulaisekseen.

Miehet saavat toimeksiannon turkistarhaajalta. Tämä pelkää, että häntä vainotaan. Ovatko kettutytöt asialla vai ketkä hiiviskelevät tarhojen liepeillä? Turkistarha-aihe lieveilmiöineen olisi hyvin riittänyt tämän kirjan aiheeksi, mutta siihen lisätty muutakin kuten koirankasvattaja-aihe.

Myös Juho Tulikosken isän taidenäyttelyjen tuotot ja Bodomjärven murhamysteeri pyörivät päähenkilöiden mielessä. Minkkitarhurin pelottelija kulkee mukana tarinassa alusta alkaen nimettömänä ja rahattomana miehenä.

JP Koskinen kuvaa henkilöitä, paikkoja ja tapahtumia elävästi ja kaikkia aisteja käyttäen. Maaliskuisilla varjostuskeikoilla etsivätkin joutuvat liukastelemaan pimeillä jäisillä kujilla ja kuuntelemaan sekä minkkien vikinää että pakkasen paukahtelua metsissä.

Erityisen elävästi jäi mieleeni koiransa menettäneen naisen alaspäin venynyt naama, joka koiran löytyessä kääntyi rivakasti toiseen suuntaan. Huumoriakin vilahtelee henkilöiden välissä suhteissa. Muutamat kielikömmähdykset hieman harmittivat ja Sini-niminen henkilö taitaa vain vilahtaa sivulla 112.

Minkkitarhan loppuselvityksissä olisi ollut tarinantynkää enempäänkin, mutta etsivät karistettiin jutusta, kun alkoi tapahtua. Tarhan omistussuhteita, tuottoja ja niiden lähtetietä kyllä selviteltiin, mutta hieman auki ne jäivät. Ja mihin mahtoi johtaa esimerkiksi isoäidin pelihimo?

Ritva Sorvali               

Ritvan dekkariarvostelut: