28 Tou 2007

Matti Rönkä, Ystävät kaukana (Gummerus 2005)

Julkaissut Ritva Sorvali
https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.938528
Ritvan dekkarinurkan dekkariarvostelut: 

Kärppä ja Korhonen Karjalan kunnailla 

Rönkän Ystävät kaukana on eräänlainen vaellusromaani. Viktor Kärppä saa Helsingissä kiristysuhkauksen ja lähtee selvittämään sen syitä ja taustoja rajan taakse. Matkalle lyöttäytyy mukaan Kärpän luottopoliisi Korhonen. Kaverukset matkustavat ensin autolla rajan pintaa, sitten pitkin metsiä kävellen ja taas autolla Venäjän puolella.

Tällä matkalla he muistelevat elämäänsä ja tutustuvat toisiinsa. Kärppä tajusi, että Korhonen kutoi jatkuvalla matkapuheellaan kuin ”tasaista harmaata sukanvartta. Sen oli tarkoitus lämmittää”. Sillä koskaan ei tiennyt mistä pusikosta mahdolliset jäljittäjät hyökkäävät kimppuun ja Karjalan kunnailla nähdäänkin villin lännen tyylisen jännitysnäytelmän loppunäytös.

Ystävät kaukana on Matti Rönkän kolmas Viktor Kärppä -kirja. Tällä kirjallaan hän voitti tänä vuonna Suomen dekkariseuran vuosittain jakaman vuoden johtolanka -palkinnon. Palkintoraati perustelee palkintoaan muun muassa Rönkän omaperäisella kielellä.

Rönkän kirjojen kieli onkin vetävää, ilmeikästä ja kuvaa etenkin tilanteita ja paikkoja havainnollisesti. Ajatellessaan esimerkiksi ikääntyvän rikollisen elämäntilannetta Kärppä oivaltaa, että ”eläkeputkesta saattoi tulla kuula otsaan ja läksiäisbonukseksi tarjottiin multaista kädenpuristusta”.

Niinpä Kärppä ei ole ymmärtävinään poliisiystävänsä Korhosen maailmantuskaa, jonka mukaan mikään ei tunnu miltään. Ei vaikka Korhosella on vakiovarusteena ”lämpöinen koti, kylmä olut ja ruudulliset tohvelit nojatuolin vieressä odottamassa”.

Kun Kärppä muistelee nautinnolla lapsuudenaikaista puolukkasurvoksensyömistään, Korhonen sureksii sitä, että ei koskaan päässyt mukaan mihinkään kivaan. Milloin oli lähdön esteenä heinänteko, milloin kylvö, rehukaalin harvennus, puinti tai paskanajo. Ja jollei muuta löytynyt, oli ainakin kirkonmeininki, jonka aikana piti olla hiljaa.

Vaikuttaa siltä, että Rönkällä on vahva oma kokemus maaseudun pieneläjien elämänpiiristä. Ainakin hänen kuvauksensa kaverusten Karjalan keikalta vaikuttaa uskottavalta ja maanläheiseltä.

Matti Rönkä on löytänyt kaikissa kirjoissaan ikään kuin oman maailmansa. Henkilöt liikkuvat kaltevalla pinnalla, lukijallakin on hutera olo. Rönkän sankarilla Viktor Kärpällä on hutera olo useampaankin suuntaan, sekä poliisin suuntaan että Venäjän rikollisporukoihin. Mutta Viktor on mies, joka ei koko ajan valita.

 

julkaistu 2006, Kaupunkilehti Seiska